Mitä lapsien hyvinvointi maksaa?

Hämeenkyrössä keskustellaan kyläkoulujen lakkauttamisista. Kunnanjohtaja Kari Häkämiehen mukaan itäisellä alueella ei ole varaa pitää useita kyläkouluja. Häkämies mainitsee, että Lavajärven ja Pinsiön koulukiinteistöt ovat tiensä päässä ja Mahnalan ympäristökoulu tarvitsee investointeja. Itäiselle alueelle ehdotetaan rakennettavaksi yksi iso koulu lähelle kolmostietä. Nyt Lavajärven ja Jumesniemen kyläkouluille on annettu jatkoaikaa, toistaiseksi.

Kyläkoulut edustavat mm. turvallisuutta, paikallisuutta, oikeudenmukaisuutta, aikaa, rauhallista maalaisympäristöä, jatkuvuutta ja kulttuuriperintöä. Jos päättäjät olisivat pitkänäköisiä ja ajattelisivat päätöksiensä seurauksia useiden sukupolvien yli, he näkisivät, että juuri kyläkoulujen säilyttämisestä syntyisi säästöjä.

Luin Hämeenkyrön taloussuunnitelmaa vuodelle 2011 ja tunsin itseni tietämättömäksi. Politiikkojen ja virkamiesten kapulakieltä ja talouslaskelmia on vaikea ymmärtää. On helppo suostua kyläkoulujen alasajoon, vaikka ei haluaisi mennä siihen suuntaan, kun asiat saadaan näyttämään papereilla niin monimutkaisilta. Taloussuunnitelmassa todetaan, että ”väestönkasvu on keskittynyt keskusta-alueelle”. Väestön määrä on kasvanut vuodesta 1990 – 2009 Kyröskosken alueella 369 asukkaalla. Kirkonkylän alueella 280 asukkaalla. Samaan aikaan itäisen alueen väestö on kasvanut 536 asukkaalla, mutta tätä ei erikseen korosteta. Juuri tältä alueelta suunnitellaan lakkautettavaksi kouluja.

Hämeenkyrön taloussuunnitelmassa luetellaan liikuttavan tarkasti konekeskuksen koneet Valtra, Zetor ja Wille -traktorit. Samoin mainitaan, että vuosille 2014 tulee hankittavaksi uusi ruohonleikkuri (10 000 e) ja vuonna 2015 Zetorin tilalle tulee uusi traktori (50 000 e). Silmääni pisti mm. Muiden palvelujen osto-kohdassa ilmoitettu kaksi miljoonaa majoitus- ja ravitsemispalveluihin. Siitäpä ei ollut samanlaista yksityiskohtaista selontekoa. Eikä löytynyt laskelmia kuinka paljon kyläkoulujen toiminnan jatkuminen maksaisi. Mitä minimivaatimuksia koulukiinteistöille on asetettu ja mitkä kunnostukset ovat kiireellisimpiä?

Viivan alla ei voida tuijottaa pelkkiin lukuihin. Nyt nähdään, että kyläkoulut maksavat liikaa, kun niiden tuomat säästöt eivät näy missään. Ei ole syntynyt mahdollisia sosiaalisia ongelmia, on vältytty mm. erilaisilta lisääntyneiltä lasten ja nuorison ongelmilta ja sosiaali- ja sairaudenhoitokuluilta. Erityisopetuksen määrä yleensä kasvaa isoissa kouluissa. Tuntuu oudolta, että lapset vietäisiin rauhallisesta ja pienestä koulusta meluisaan ja levottomaan isoon kouluun, jossa opettajien aika ja energia menee keskittymiskyvyttömän luokan komentamiseen.

Mahnala on valittu Pirkanmaan Vuoden Kyläksi. Kylän erityisiä vetovoimatekijöitä ovat mm. 115–vuotias Mahnalan ympäristökoulu, joka panostaa ympäristökasvatukseen. Kyläkoulu on monille opettajille osa heidän elämäntyötään, siinä ei tuijoteta virka-aikaan. Oppilaat mm. kasvattavat ja keräävät luonnosta koululle ruokaa. Kolmostien varrelle sijoitetussa koulussa tällaista mahdollisuutta ei voisi ajatellakaan. Raha on sivuroolissa vahvassa osallistumisessa, talkootyössä, naapuriavussa ja perheiden keskinäisessä välittämisessä. Mikä hinta talousarvioissa annetaan kylän asukkaiden sitoutuneisuudelle? Meillä ei ole varaa heittää hukkaan ihmisten luovuutta ja lahjakkuutta. Jos todellisiin kustannuksiin laskettaisiin kaikki tämä ja saastuttamisen, rakentamisen, liikenteen ja melun lisääntyminen ympäristövaikutuksineen loppusummat näyttäisivät vallan toisenlaisilta.

Mitkä ovat Hämeenkyrön kunnassa noudettavat arvot tai toimintaa ohjaavat periaatteet? Tai tulevaisuuden visiot? Mitä kohti tässä pitäisi tavoitella?
Pitkänäköiset päätökset, jossa kunta ottaa selkeän muutoksen ympäristö- ja asukasystävällisen kunnan synnyttämiseksi, toisivat aivan uudenlaista hyvinvointia ja yhteishenkeä.

Tärkein uusiutuva luonnonvaramme ovat aivomme. Ne uudistuvat jatkuvasti vaikka käytämme niitä kokoajan. Me opimme uudenlaisia tapoja elää. Keksimme uusia keinoja säästää rahaa, raaka-aineita ja energiaa. Avataan taloussuunnitelmat läpinäkyväksi ja haetaan ne välttämättömät säästöt jostain muualta kuin kyläkouluista. Kylä- ja ympäristökoulujen pitäisi olla Hämeenkyrön valttikortti. Ratkaisuja löytyy, jos vain löytyy poliittista tahtoa. Ovathan nämä pienet koululaiset Suomen tulevaisuus.