Nyt poliitikot keskustelevat vanhuspalvelulaista ja sitovista
hoitohenkilömitoituksista. Hallelujaa! Viimein edes keskustellaan. Kyllä
näihin asioihin herätään todella hitaasti.
Olen tehnyt hoitajan työtä viimeksi kahdeksan vuotta sitten.
Jo silloin tilanne oli todella huolestuttava. Työpaikallani täytettiin hoitotyön
vuorokausitiedotetta, jossa jokaisen vuoron hoitaja kirjoitti arvioinnin
työvuoronsa tilanteesta (kolme arviointia per vuorokausi) ylihoitajalle. Kuin
tuuleen olisi huutanut. Ylihoitajaa ei paljon osastolla näkynyt. (Ei edes alla olevien vuodatuksen kaltaisten tekstien lukemisen jälkeen. Hyvin surullista.)
Alla on sellaista materiaalia, jota ei julkaistu Rankka kutsumus -kirjassa. Saunanpesään menevät nämäkin paperit. Tämä onkin kätevää kun voi tallentaa ja kierrättää nämä
asiat blogin kautta. :)
Kollegani kirjoittama hoitotyön vuorokausitiedote toukokuulta
2002:
Tiimissäni on
kaksitoista potilasta, joista
1 MS-tautia sairastava
nuori henkilö – tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissa.
1 rollaattorilla kulkeva
potilas, joka on paikkaan ja kykyihinsä desorientoitunut, pitää ”sitoa”
G-tuoliin, kun ei ehditä kävelyttää.
5 muistamatonta
potilasta, jotka vaeltelevat ympäriinsä osastolla + muualla sairaalassa.
Tarvitsevat apua henkilökohtaisessa hygieniassa. Yhdellä heistä on ripuli ja
sydänkipua. Yhdellä jalassa trombi, ei muista, että pitäisi olla sängyssä.
5 omatoimista
potilasta, joista 1 toispuolihalvaanunut, 2 vanhaa mummoa (huimaa) ja 1 joka
pärjää ihan itsekseen.
Ja tänä aamuna tiimi
olin minä. Toisilta tiimeiltä saa kyllä tarvittaessa apua, mutta heillä
ei ole yhtään sen paremmin asiat. Huomenna on vapaapäivä, mutta pelottaa hieman
tulla seuraavan kerran töihin.
Jotenkin muistan hämärästi opiskelleeni jotain
muuta. Ahdistus vaan lisääntyy, kun ei tunne, että potilailla olisi asiat
hyvin. Kaiken tämän lisäksi päivystysasemalta kaksi naispotilasta, joista
toinen täysin autettava ja toinen autettava (ripuli) hygieniassa (aivokasvain).
Päivystysasema ei heitä voi pitää, koska on kuulemma ”epäinhimillistä pitää
potilasta 10 hengen huoneessa.” Täällä potilaat ovat ”36 hengen käytävällä”.
Lisäksi sijaisilla
kesälomasta vain unelma. Saan kyllä kuukauden kesäloman elokuussa, mutta
ainoastaan niin, että sopimukseen tulee katko. Mutta eihän tätä muuten jaksa.
Terveisin X.X,
sairaanhoitajan sijainen
Terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseen menee jo
nykyisellään tolkuton määrä rahaa. Nyt mietitään mistä rahaa saataisiin aina
vain lisää, että voitaisiin palkata lisää hoitajia. Väitän, että olemassa
olevilla resursseilla saataisiin suuria aikaiseksi, jos toimintaa
järkeistettäisiin. Ei tarvittaisi yhtään lisää rahaa ja sitä jäisikin vielä, jos
hoitajat saisivat tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu. Rahaa säästyisi
kun hoito olisi laadukasta, ennaltaehkäistäisiin sairauksia ja ihmiset osaisivat hoitaa itseään
paremmin, kun hoitajat ehtisivät opettaa ja kouluttaa potilaitaan (ja mm. työn
mielekkyyden kasvaessa hoitajat pysyivät alalla. Koulutus on kallista lystiä.)
Hoitajat ovat hyvin kustannustehokkaita työntekijöitä. Hoitotyön
systeemi/byrokratia/järjestelmä on se, joka kaipaa viikatetta. Hoitajien ei
pitäisi olla kenenkään juoksutyttöjä. Nyt hoitajat tekevät kaikkien eri
ammattikuntien töitä siivoojasta farmaseuttiin, pikkulääkäristä sihteeriin,
fysioterapeutista labrahoitajaan ja kaikkea siltä väliltä.
Lääkärit eivät saisi
missään nimessä johtaa hoitotyötä. Myös yli- ja osastonhoitajasysteemit olisi
poistettava ja muutettava toisenlaiseksi. Hoitoalalla on suunnaton johtamis-,
vastuu-, ja organisointiongelma. Hoitajilla on vaikka kuinka paljon
konkreettisia ideoita ja esimerkkejä miten todellisia säästöjä ja laadukasta hoitoa saataisiin aikaan, jos vain
joku kuuntelisi heitä. Ratkaisut ovat lopulta aika yksinkertaisia, jos vain luodaan sopiva tahtotila.
**
Lopuksi kevennys:
Lääkäri kuolee ja joutuu helvettiin. Saatana tervehtii häntä:
”Koska olit lääkäri ja teit joitain hyviä juttuja potilaittesi puolesta, saat
valita missä vietät ikuisuutesi.”
Paholainen avaa ensimmäisen oven. Huoneessa lääkärit
roikkuvat nilkoistaan ja pikkupaholaiset ruoskivat heitä.
”Hyvänen aika! Tuonne en ainakaan halua!”, lääkäri sanoo.
Paholainen avaa toisen oven. Lääkärit ovat tulessa ja
lohikäärmeet jahtaavat heitä.
”Tuo on vielä kamalampaa!”, lääkäri sanoo hermostuen jo aika
tavalla.
Paholainen avaa kolmannen oven, jossa lääkärit makailevat
aurinkotuoleissaan ja upean näköiset hoitajat tarjoilevat heille trooppisia
drinkkejä.
”Voit sisäänkirjoittaa minut tuonne! Mahtavaa!”, lääkäri
riemastuu.
Paholainen paiskaa oven kiinni. ”Sinun ei pitänyt nähdä
tuota! Et voi mennä sinne!”.
”Miksi en?”, lääkäri ihmettelee.
”Koska se on hoitajien helvetti.”, paholainen vastaa.