Lintujen talviruokinta

Nyt on taas hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Se tuo paljon voimia ja iloa jaksaa talven yli.

Postilaatikosta tipahti Eläinmuseon ruokintapaikan seurantalomake ja yhteenveto edellisen talven tutkimuksen tuloksista. On mielenkiintoista lukea mitä eri ruokintapaikoilla on tapahtunut. Ikinä ei voi tietää mitä voi ikkunastaan ja pihaltaan nähdä!

”Lauluvaris”. Alueella on ollut v. 2010 alkaen äänivammainen varis, jonka ääntely lähinnä muistuttaa vanhan lankapuhelimen kaksiosaista soittoääntä. Syksyllä 2011 paikalle ilmaantui toinenkin oudosti ääntelevä varis, joka raakkuu sorakielisesti. Niinpä kutsumme ensin mainittua lintua lauluvarikseksi.

Peltopyy. Jostakin ilmestyi peltopyy. Koko talvi sitä ruokittiin kauralla ja ikkunasta ihailtiin. Ilmeisesti suuri ja pitkä kuusiaita tarjosi sille hyvän suojan. Moni tätä paikallista harvinaisuutta yritti päästä näkemään, mutta harva onnistui.

Varpushaukka ja närhet. Kolme närheä oli pikkulintujen lisäksi 18.4.2012 syömässä ruokintapaikalla, kun vanha varpushaukkakoiras lennähti vieressä olevaan koristepihlajaan. Kaikki pikkulinnut lähtivät, mutta närhet nousivat puuhun haukan alapuolelle noin metrin päähän siitä. Yhtenä rintamana ne ojensivat kaulaansa ja liikuttivat nokkaansa uhkaavasti kohti haukkaa samassa tahdissa ylös ja alas. Varpushaukka katseli uhkailua parin minuutin ajan kunnes lensi pois. Joukkovoima auttoi, sillä yhteen närheen varpushaukka olisi ilmeisesti voinut iskeä.

Sarvipöllö yritti 29.2.2012 pyydystää ruokintapaikan lintuja, mutta kaikki yrityksen epäonnistuivat. Nälkiintynyt pöllö löytyi seuraavana päivänä kuolleena.

Paljon nisäkäsvieraita. Ruokinnalla kävi lintujen lisäksi enimmillään viisi oravaa, kaksi rusakkoa, viisi metsäkaurista ja kolme valkohäntäkaurista.

Kauralyhteen hyödyntäminen. Keltasirkut eivät käyneet kauralyhteellä. Kun laskin sen lumelle, rusakot söivät lyhteen latvukset.

Viittaan viime talviseen kirjoitukseeni Harmittoman näköinen tumppu ei ole vaaraton. 

Kuka tahansa lintujen ruokkija voi osallistua ruokintapaikan seurantatutkimukseen, kunhan tuntee tavallisimmat talvilinnut ja -nisäkkäät. Aluksi rajataan seuranta-alue rakennusten, puiden tms. avulla sen mukaan, missä ruokavieraat tavallisesti syödessään ja lepäillessään oleilevat. Tältä alueelta lasketaan tai arvioidaan kaikki linnut ja nisäkkäät, jotka ovat tulleet sinne tarjolla olevan ravinnon houkuttelemina. Mukaan lasketaan myös esim. varpushaukka tai varpuspöllö, jotka vierailevat paikalla pikkulintuja saalistamassa. Tilapäiset kävijät, jotka eivät ole "kiinnostuneita" ruokintapaikasta, ja ylilentävät linnut jätetään pois.

Tarkkailu kestää lokakuun alusta huhtikuun loppuun (lyhyempikin jakso käy). Havainnot ilmoitetaan puolen kuukauden jaksoina. Ohjeita ja lomakkeita saa sivuilta (sivun oikea reuna kohta: Lomakkeet, tallennusohjelma ja ohjeet): http://www.luomus.fi/fi/ruokintapaikkaseuranta

tai osoitteesta:
Eläinmuseo, PL 17 (P. Rautatiekatu 13) 00014 Helsingin yliopisto, p. 09-191 28851

Hyviä lintujen ruokintavinkkejä saa BirdLifen sivuilta: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml