Keittiössäni on kaksialtainen tiskipöytä. Oikeanpuoleinen
allas on ollut yli kuukauden tukossa. Tukostilanne jatkui pitkään, koska asustan
tätä nykyä yksin täällä pikku mökkerössäni eikä minulla ole talonmies
Pikkaraista apunani. Mikäs hätä tässä, tuumailin ja kikkailin arjessa eteenpäin
käyttämällä vasemman puoleista yleisallasta oikeanpuoleisen pulputessa kaikessa
rauhassa tyhjäksi. Kunhan se edes jonkun verran vetäisi, niin hyvä olisi. Sitten
allas meni kokonaan tukkoon.
Ryhdistäydyin, puin otsataskulampun päähäni mutta en jaksanut
hakea verstaasta porakoneen ruuvinväännintä vaan pengoin repustani Sveitsin
armeijan linkkuveitsen. Täytyyhän sitä kunnon vehkeet olla. Viisi senttiä
pitkällä ristipääruuvarilla avasin altaan pohjaventtiilin siivilän ja konttasin
allaskaappiin avaamaan putket ja tiivisteet. Putki oli puhdas. Siellä ei
näkynyt mitään mikä olisi selittänyt tukoksen.
Istuin lattialla hyvän tovin yrittäen
päätellä mistä tukos voisi johtua, mutten keksinyt. Vasemman puoleinen allas veti,
sen putkia en kyllä rupeaisi avaamaan. Varsinkaan kun en ollut hakenut sitä ruuvinväännintä.
Asetin putket takaisin, valutin vettä varovasti valmiina lyömään hanan heti kiinni,
jos putket alkaisivat vuotaa. Eivät alkaneet, kun allas ei edelleenkään
vetänyt. Päätin jatkaa yhdellä altaalla. (Viime hädässä vedet voisi
vaikka kantaa pihalle).
Kului pari viikkoa jona aikana availin alakaappia ja
pohdin putkien anatomiaa. Jälleen eräänä tomerana päivänä päätin ryhdistäytyä.
Puin taas otsalampun päähäni. Tomeruutta ei ollut taaskaan porakoneen
hakemiseen. Jatkoin samalla linkkari-viritelmällä, mutta nyt otin aseekseni
myös puisen grillivarrastikun. Päättelin, että tukoksen täytyi olla
epäjohdonmukaisesti muutaman sentin pituisessa pystysuorassa putkenpätkässä. Grillitikku
ei kuitenkaan taipunut oikeaan kulmaan, vaikka katkaisin sen lyhyemmäksi.
Muistin
että minulla oli kaapissa ikivanhoja mehupillejä (juu, edelleen hamsteri)!
Sitten yritin sorkkia putkea pillin taipuvalla päällä. Pilli oli liian pehmeä
ja jousti. Otsalampun patterit- ja valo – hyytyi, mutta ennätin nähdä pillin ja
putken päässä hiuksia. Yes, diagnoosi tehty! Ruuvasin taas putket kiinni, laitoin
lampun patterit lataukseen ja mietin seuraavaa sopivaa työkalua.
Rautalanka tai vaijeri voisi olla kätsy. Kodin putkimies -myrkyt
eivät tulisi kuuloonkaan. Kaikki mikä menee lavuaarista alas, kulkee
harmaavesisuodattimen kautta takaisin omalle rakkaalle maalle, luontoon. On
kumma juttu, kuinka kaupungissa kerrostalossa asuessani yritin tunkea kaiken
mahdollisen ryönän viemäristä alas. Nyt yritän estää, ettei mitään ylimääräistä
menisi lavuaarista alas. Maalla eläminen on osoittanut minulle konkreettisesti
tekojeni seuraukset.
**
Olin edellisviikolla ollut Tampereella haastateltavana
elokuun Voi hyvin -lehteen. Lehden
toimituspäällikkö halusi, että pohtisin myös naisen asemaa, että onko naisena
olo tuonut haasteita taipaleelle yms. Juttelimme toimittaja Tarja Västilän ja
valokuvaaja Laura Vesan kanssa näistä asioista ja pohdin jotain sellaista, että:
”...Miksi usein käy niin että naiset
jotka ovat saaneet valtaa alkavat noudattaa kovia arvoja? Että eikö meidän pitäisi
vaalia pehmeitä arvoja ja koettaa tehdä maailmasta lempeämpää? Ettei aina
oltaisi olla lisäämässä hevos- ja moottorivoimia, käyttämässä kemikaaleja ja tekemässä
tuhotöitä... Että jos naiset johtaisivat maailmaa, en usko, että olisi niin
paljon avohakkuita, kaivoksia tai muuta voimallista luonnon käyttöä...”
Sivuhuomautus:
Pahoittelen
stereotypioitani ja typerää yleistämistäni. En tiedä miksi on niin helppoa
liittää liialliseen voimankäyttöön miehet. Tiedän, että on paljon miehiä, jotka
arvostavat luontoa ja noudattavat pehmeitä arvoja ja on paljon naisia jotka
eivät, mutta näin tämä keskustelu meni, sorry.
Valokuvaaja Laura vastasi siihen sitten jotenkin näin: ”Joo, jos me naiset johdettaisiin maailmaa, me
varmaan laulettaisiinkin puut nurin.”
Räjähdimme nauramaan, mutta nyökkäilin silti ihan tosissani:
”Juuri näin. Puut varmasti ymmärtäisivät,
kun arvostaen ja kiitollisuudella pyytäisimme.”
**
Mitä voisin tehdä, että saisin viemärin tukoksen lempeästi
auki? Aukeaisit nyt, pliis. Kaadoin viemäriin ison lusikallisen ruokasoodaa ja pari
desiä etikkaa. Lavuaarista alkoi kuulua sen sortin pihinä ja porina. Otin
kirjan ja siirryin sängylle lukemaan. Tunnin kuluttua keittiöstä kuului kauheaa
imutusta: SLUUUUURPPPPS ja PLOP! Ryntäsin avaamaan hanan. Vesi juoksi kuin
vettä vain. Olin laulanut viemärin auki!