Kevättalvi on täällä taas

Uskomattoman äkkiä talvi on mennyt. Ollaan kevättalvessa. Viime vuonna tähän aikaan ensimmäiset laulujoutsenet olivat jo näyttäytyneet. Nyt on ollut kireämpää keliä mutta veikkaan että seuraavat etelän tai luoteen tuulet tuovat ensimmäiset laulujoutsenet, ainakin pikaiselle lentokierrokselle, katsomaan mistä löytyisi sula- ja virtapaikkoja.

Eilen oli Matin päivä. Jos nämä entisajan enteet vielä pitävät paikkansa ilmastonmuutoksen aikoina, kevät olisi pitkähkö ja kolea.

Isolepinkäinen ilmestyi pihaan viime viikolla. Katson sen ensimmäiseksi havaitsemakseni muuttolinnuksi tälle vuodelle. Isolepinkäinen on osittaismuuttaja. Se käy sydäntalven kuukausina hieman etelämmässä (Baltian suunnalla), mutta leudoimpina ja hyvinä myyrätalvina se ei välttämättä muuta lainkaan.

Isolepinkäinen viivytteli myöhään vakiopaikoillaan pihapiirissä viime syksynä. Samat paikat ovat taas käytössä. Uskon, että tämä on sama kaveri.

Talitiainen ei päästä isolepinkäistä silmistään sen kerran havaittuaan.

Tiaisilla on aivan omanlaisensa varoitusääni isolepinkäisen varalle. Varoitukset kuulostavat asteen tiukemmalta kuin mitä esimerkiksi varpushaukasta annetaan. Isolepinkäinen päässee vaikeampiin paikkoihin tiaisten perässä kuin haukka ja saattaa olla vaikeampi havaita pienen kokonsa vuoksi. Isolepinkäinen kuitenkin myös antaa tiaisille suojaa varoittaessaan haukoista, joita se itsekin varoo.

Toivon, että isolepinkäinen jäisi tähän lähelle pesimään. Sen kevätlaulu on ihmeellisen hienoa monimutkaista viserrystä, jonka sekaan se liittää matkintoja toisten lintujen lauluista.