Kekomuurahaiset ovat ilokseni päättäneet rakentaa pesänsä talolle
johtavan polun varrelle. Olen siitä ilahtunut. Pidän muurahaisia tosi
sympaattisina, niin kuin te, jotka olette kirjoituksia lukeneet, tiedättekin.
Ota siitä selvää miksi juuri siihen tiettyyn paikkaan
keskelle mäkimeiramipuskaa piti pesä tehdä, mutta minä toivotin muurahaiset
tervetulleeksi.
Lähimailla ei ole kuusia eikä havunneulasia joten
muurahaiset kantoivat kuivuneita viime vuoden mäkimeiramin (= oreganon) varsia
kekoonsa. Minä tietysti innoissani auttamaan ja katkomaan niitä lisää. Eilen
metsässä käydessäni keräsin kuusenjuurelta pussillisen neulasia ja oksia ja
hihittelin itsekseni kun oli niin hauskaa.
 |
|
Pesä on vielä näin mitättömän pieni, ettei sitä tahdo
erottaa kasvillisuuden seasta kunnolla. Keskellä törröttää mäkimeiramin varsia
ja pesän pohjoispuolella on minun tuomiani neulasia.
|
On mukava seurata muurahaisten touhuja ja kuinka ne kiitollisena
ottavat avun vastaan. Pienessä hetkessä pesän lähelle kasaamani
kuusenneulaslahja alkoi vaihtaa paikkaa ja kohta mäkimeiramin oksat olivat
peittyneet kuusenneulasilla. Pesän päälle ja auringon eteen ei auta materiaalia
laittaa, ettei pesän lämpöolot muutu.
Näin lämpimillä ilmoilla olen syönyt kaikki ateriani
pihalla. Olen siirtänyt tuolin keskelle polkua josta voin samalla syödessäni
seurata muurahaisia – ja jakaa ateriani niiden kanssa. On hämmästyttävää miten
nopeasti ruokapalat katoavat pienen pesän uumeniin, muutamissa kymmenissä
minuuteissa kaikki on kadonnut näkyvistä. Kun tiputan ruokaa tarjolle, alkaa
ihan korvin kuultava rapina ja kuhina. Se äänikö vai erottavatko muurahaiset
jonkin ”ruokaa!”-kutsutuoksun mutta parin metrin päässä vipeltävät muurahaiset
kääntävät kurssin takaisin suoraan pesälle.
Luulen että kun puihin tulee lehti pesä saattaa jäädä turhan
varjoiseen paikkaan mutta toivon että muurahaiset jäisivät. Toiset ne karkottavat
muurahaisia, minä toivon niitä. Aion auttaa ja ruokkia kekomuurahaisia
jatkossakin. Tulee mielenkiintoinen kesä seurata kuinka nopeasti pesä kasvaa
toimenpiteideni tukemana.
”Muurahaiset ovat todella kovia jätkiä. Jos et usko, niin etsi jostain tukki joka on jonkin verran omaa ruumistasi paksumpi ja muutamia kertoja itseäsi pidempi ja heivaa se ilman taljoja, nostureita tai muita teknisiä apuvälineitä 20 kilometrin päähän. Iltaan mennessä. Jos et jaksa omin voimin kantaa tai raahata tukkia ihan näin pitkälle, tai jos et esimerkiksi saa sitä hievahtamaankaan paikaltaan, ymmärrät mitä tarkoitan kun sanon, että muurahaisiin kannattaa suhtautua tietyllä kunnioituksella.” Tiedetoimittaja ja kirjailija Risto Isomäki
Aiemmat kirjoitukseni muurahaisista:
- Tiesitkö nämä asiat muurahaisista?
- Muurahaispesiä kannattaa varjella
- Näin karkotat muurahaiset luonnonmukaisesti