Tässä on mielipidekirjoitukseni, jonka lähetin tarjolle eri lehtiin. Jaathan eteenpäin, että mahdollisimman moni saisi tietää, kiitos! Mitä isommat alueet on pois metsästyksen piiristä, sen paremmat mahdollisuudet eläimille jää.
Tiesitkö, että omistamallasi maalla saattaa olla tietämättäsi voimassa oleva metsästysvuokrasopimus? Kuvitellaan tilanne: olet ostanut tai perinyt maata jo useampi vuosi sitten. Eräänä päivänä paikallinen metsästysseura ottaa yhteyttä kysyäkseen jatkaisitko nyt päättymässä olevaa määräaikaista metsästysvuokrasopimusta. Ihmiselle, jonka elämänarvoihin eläinten metsästys eikä tappaminen kuulu, tämä voi olla sokkiuutinen. Todellisuudessa tilanne saattaa olla vielä pahempi. Edellinen maanomistaja on voinut tehdä toistaiseksi voimassa olevan metsästysvuokrasopimuksen, joka jatkuu määräämättömiin, jollei sitä erikseen irtisanota.
Metsästyslain 14 §:ssä sanotaan seuraavaa: ”Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta säädetään. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy kuitenkin voimassa.”
Siten metsästysvuokrasopimus saattaa olla maakaupan jälkeen edelleen voimassa, vaikka maanomistajat eivät sitä tiedä eivätkä hyväksyisi, jos tietäisivät. Maanomistuksen vaihtuessa tällaisesta tulisi kertoa, jos asia on tiedossa. Usein kuitenkin on niin, että esimerkiksi talon isäntä on hoitanut vuokra-asian, eikä muulla perheellä ole asiasta tietoa. Vuokrasopimus on voinut myös hävitä. Näin ikivanhat vuokrasopimukset jäävät pitkiksi ajoiksi olemaan ja epäkohta pimentoon.
Metsästysvuokrasopimuksista ei ole olemassa rekisteriä eivätkä metsästysseurat saa automaattisesti tietoa kiinteistön omistajamuutoksista. Metsästysoikeudet vuokrataan Suomessa usein ilman rahallista korvausta tai vastiketta.
Metsästysseurat tarvitsevat esimerkiksi hirvenmetsästykseen vähintään tuhannen hehtaarin suuruisen yhtenäisen alueen. Metsästysseurat kokoavat tarvitsemansa maa-alan ”vuokraamalla” maita yksityisiltä ihmisiltä ja alue voi koostua kymmenistä tai sadoista pienistä kiinteistöistä. Metsästysvuokrasopimus saattaa koskea myös pientä tonttia, kriteerinä on että alue on metsästykseen soveltuva. Alle 150 metrin päässä talosta ampuminen vaatii asukkaan luvan.
Maanomistajana sinulla on oikeus päättää metsästetäänkö sinun maillasi vai ei. Toistaiseksi voimassa olevan metsästysvuokrasopimuksen voi irtisanoa milloin tahansa. Kiinteistön metsästysvuokrasopimustilanteen voi tarkistaa alueen metsästysseuralta. Jos et tiedä mikä alueellasi toimiva seura on (niitä voi olla useita), yhteystietoja voi tiedustella riistanhoitoyhdistykseltä. Sopimustilanteesta tietää kuitenkin vain metsästysseura.
On käsittämätön epäkohta, että maanomistajilla voi olla sopimuksia, joista he eivät tiedä. Asia korjaantuisi, jos edellytettäisiin metsästysoikeusvuokrasopimuksen kirjaamista maanmittaustoimiston kiinteistötietojärjestelmään, jolloin tieto tulisi kiinteistön rasitetodistukseen.