Hei,
blogin kirjatilauskaavakkeessa on ollut ongelmia ilmeisesti jo viime viikosta
lähtien, mutta kuulin siitä vasta tänään (kiitos ilmoittajalle! 💓). Nyt tilauskaavake
on korjattu ja se toimii taas normaalisti.
Jos teit tilauksen etkä ole saanut tilausvahvistusta sähköpostiisi, tai minulta
erikseen viestiä, voisitko ystävällisesti tehdä tilauksesi uudestaan? Kiitos!
Pahoittelen aiheutunutta vaivaa.
Mukavaa hämäränhyssyn aikaa kaikille! 💙💙💙
-Kaarina
Tässä on Nokian Uutisiin lähettämäni ilveksen metsästystä koskeva mielipidekirjoitus vastineena edellisviikon lehdessä olleeseen räikeästi asenteelliseen juttuun.
**
Nokian Uutisissa haastateltiin Nokian Seudun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Alakoskea ilvesaiheesta (26.10.). Juttu on tehty yksipuolisesti osan metsästäjien katsannosta, minkä vuoksi on syytä tuoda aiheeseen toisenlaista näkökulmaa.
Jutussa ei ole kerrottu syytä sille, miksi ilveksiä pitäisi metsästää lainkaan. Ilvesten tappamiselle ei ole mitään populaatiobiologisia perusteita. Ihmiset eivät pelkää ilveksiä eikä ilves ole ihmisille riski tai turvallisuusuhka. Ilveksellä on merkittävä positiivinen vaikutus eläinyhteisössä. Tuoreessa tutkimuksessa on todettu, että supikoiraa esiintyy merkittävästi vähemmän ilvesalueilla, mistä seuraa, että maassa pesivien lintujen kannat voivat paremmin. Lisäksi ilveksistä on hyötyä muun muassa ylisuuren kauriskannan kurissapitäjänä, jotka levittävät punkkeja ja borrelioosia.
Monet metsästäjät toivovat metsäkanalintukantojen parantumista, eivätkä siksi kannata ekosysteemille hyödyllisen ilveksen metsästämistä. Lupamäärien vähäisyyden surkuttelu ei siis edusta koko metsästäjäkunnan kantaa asiaan, toiset ovat tilanteen hienoiseen paranemiseen (lupamäärien laskuun) tyytyväisiä.
Alakosken mukaan Nokialla ilveshavaintoja tehdään niin paljon, että ihmiset eivät viitsi ilmoittaa havainnoista. Hän mainitsi, että ”melkein kaikki omakotiasukkaat, jotka asuvat keskustan ulkopuolella, ovat tehneet ilveshavaintoja” ja että ilves on saattanut monella tulla ”portaille”. Tämä on liioiteltua puhetta.
Ilveshavaintoja tallentuu riista- ja valvontakameroihin ja lumijälkiin. Luonnossa ilvestä on edelleen hyvin harva nähnyt, vaikka liikkuisi maastossa paljon. Monien haave olisi nähdä tämä kaunis ja harvinainen eläin, mutta yleensä ilves havaitsee ihmisen jo kaukaa ja väistää. On mahdollista, että ihmiset eivät ilmoita ilveshavainnoistaan, koska eivät halua niitä metsästettävän, jotta ekosysteemi toimisi kestävämmin.
Alakoski esitti, että ilveskanta kasvaa ja että Nokialle ei myönnetty ilveslupia, koska kanta-arviojärjestelmä ei toimi. Luonnonvarakeskuksen mukaan Pohjois-Hämeen ilveskanta on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta. Ilves kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin ja Suomen vastuulajeihin. Ilves metsästettiin Suomesta sukupuuttoon 1950-luvulla ja kanta palautui vasta vuosikymmeniä myöhemmin täydellisen metsästyskiellon jälkeen.
Ilveskanta oli suurimmillaan noin 2 800 yksilöä. Nyt ennen metsästyskautta 2022/2023 Suomessa arvioidaan olevan 2 150–2 405 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kannan viime vuosien pienenemisestä huolimatta Riistakeskus on myöntänyt poikkeuslupia, koska ilves on luokiteltu elinvoimaiseksi. Kukaan ei tiedä todellista ilvesten lukumäärää, kun kaikki perustuu arviointiin. Viime vuosina hallinto-oikeudet ovat ottaneet tiukemman linjan ja rajoittaneet riistahallinnon höveliä lupapolitiikkaa. Hyvä niin, sillä ilveskannan aikaisemman laskusuunnan merkittävimpänä syynä oli metsästyksen aiheuttama kuolleisuus.
Alakoski toivoo uutta kannan arviojärjestelmää. Niin toivovat ilvesten ja luonnon ystävätkin. Eläinten kannanarviot perustuvat tällä hetkellä metsästäjien laskentoihin, joissa pukki on kaalimaan vartijana. Tarvitsemme laskentajärjestelmän, jossa on mukana sekä puolueettomia tarkkailijoita että luonnonsuojelijoita jälkien tarkastajina.
Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on ilmoittautunut edustajaksi maakunnallisiin suurpetojen lumijälkilaskentoihin, mutta riistanhoitoyhdistykset eivät ole enää järjestäneet niitä avoimesti, vaikka laskentaolosuhteet ovat olleet suotuisia useampana talvena.
Äänekkäimmillä metsästäjillä on liian suuri vaikutusvalta siihen, mitä eläimiä luonnossa saa tai ei saa olla. Päätösvaltaa pitäisi olla kaikilla meillä, joille luonto ja eläimet ovat tärkeitä. Meidän on varmistettava kaikin keinoin ilveksen hyvä tulevaisuus luonnossamme.