Etana-arvonta (eli hidas, pitkään avoinna ollut arvonta) on suoritettu. Asettelin
terassille yhtä monta pähkinänpuolikasta kuin oli arvontaan osallistujia (25)
sellaiseen paikkaan ja muotoon, että ne olisivat tasapuolisesti edustettuina ja
niitä voitaisiin lähestyä mistä suunnasta vain. Jäin odottamaan arvonnan
suorittajaa. Arvelin, että joko talitiainen, orava, naakka tai närhi saapuisi
pikapuoliin.
 |
Oravahan sieltä tuli. Otti jo yhden pähkinänpalan mutta laski sen takaisin ja haisteli tarkasti minkä ottaa.
|
Sitten se otti neljä pähkinää, joten
tulkitsin sen niin, että kirjoja pitää arpoa kolmen sijasta neljä. Naurattaa kuinka sitten olisi käynyt, jos närhi olisi saapunut, se olisi laittanut kupuunsa pian kaikki, hih hii... Arvonnassa
Toisinnäkijän päiväkirjan voittivat: Minna H., Sari L., Markku K. ja Sofianna
V. ja olen laittanut heille viestiä.
Sydämelliset
kiitokset kaikille osallistujille! 💓Hienoa saada vastauksianne ja kuulla ajatuksianne,
ammennan niistä voimaa! Ehkä tekin saatte näistä vertaistukea ja
kanssakulkijuutta.
Tiivistelmä
arvonnan vastauksista
Arvontaan sai
osallistua omalla tyylillä, lyhyesti, pitkästi, joko yhteen tai kaikkiin
vastauksiin vastaten. Vastauksistanne kertyi 11 sivua, oho! Jaottelin
vastauksia kysymyksittäin, mutta ei se ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Ohessa
on lyhennelmä, mutta tästä tuli silti piiitkä postaus. Mutta niin kuin aina:
blogin lukeminen on vapaaehtoista. 😉
Vastaukset ”Tärkein asia, jonka olet oppinut
kirjoistani?” -kysymykseen:
Olen
lukenut kirjojasi ensimmäisen ilmestymisestä lähtien ja palaan niiden kaikkien
pariin sopivin väliajoin. Kaikista teoksistasi saan valtavasti, mutta Toisinnäkijän
päiväkirja on suosikkini. En osaa mainita siitä mitään yhtä tiettyä kohtaa,
koko kirja on sellainen, että se nyrjäyttää aivoissa jotain oikeaan asentoon ja
muistuttaa mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää. Jos alkaa ahdistaa omat
pienet tulot ja vaatimaton ura, tuttavan pramea asunto ja uutuuttaan kiiltävä
auto, on oikea aika kääntyä kirjasi puoleen.
Niin
tarinat lapsuudestasi, kuin tuoreemmat päiväkirjamerkinnät ovat minulle
merkityksellisiä.
**
Voisi
kai sanoa, että kirjasi ovat muuttaneet jotain ajatusmaailmassani hyvinkin
pysyvästi. ”Irti oravanpyörästä" on ollut se kaikkein merkittävin omalle
ajattelutavalleni. Se opetti, että elämänmuutoksen todella voi tehdä ja
ympäristöystävällisemmän elämäntavan voi valita. Mistään ei tarvitse luopua,
tai sanoisinko, että mikään josta luovut ei ole loppupeleissä kovin tärkeää.
Vähemmällä pärjää, ja elämä voi tulla jopa onnellisemmaksi.
Sekin
täytyy sanoa, että nykymaailmassa kirjasi erottuvat joukosta, koska ne ovat
hyvin poikkeuksellisia: elät aidosti niin kuin "saarnaat". Uskallat
ottaa kantaa ja kannustaa muitakin toimimaan samoin. Kirjasi tuntuvat hyvin
aidoilta ja rehellisiltä. Niissä raha ei ole tärkeässä roolissa, kuten tuntuu
muuten kaikkialla olevan, vaan tärkeintä on kunnioittaa luontoa ja samalla
hoitaa omaa hyvinvointia viettämällä aikaa luonnossa.
**
Paras
asia, minkä olen oppinut kirjoistasi, on se, että elämän voi tehdä toisinkin.
Irti Oravanpyörästä kirja oli minulle täysin mullistava.
**
Onni
on ihan muuta kuin mitä useimmat ihmiset luulevat.
**
Niin moni ajatuksesi ja mielipiteesi tuntuu niin tutulta, että en pysty
nimeämään tärkeintä. Jo pari vuosikymmentä olen kauhistellut maailman menoa.
Tuntuu, että tässä maailmassa ei riitä mikään. Ainoa asia, mikä ratkaisee on
raha ja maallinen mammona. Ja kaikki tämä tapahtuu ihmisen, luonnon ja eläinten
kustannuksella. Välillä aivan oksettaa kaikki. Kun useampi ihminen tajuaisi,
mikä tuo ihmiselle rauhan ja kuinka vähällä ihminen oikeasti tulee toimeen ja
saa rauhan sisälleen. Luontokuvauksesi ovat aivan ihania. Ja opettavaisia. Myös
mieleeni on jäänyt, kuinka myit elämänmuutoksen myötä omaisuuttasi ja tyhjensit
nurkista kaiken turhan.
**
Se,
kuinka korvaamattoman tärkeää on miettiä ja huomioida luonto ja sen eläimet
jatkuvasti, sekä nauttia kaikista aivan pienimmistäkin asioista, erityisesti
niistä, mitkä ovat ilmaisia. Avata silmänsä kaikelle sille, mitä luonto ja
eläimet tarjoavat, ja oppia uutta joka päivä. Ja se, että vaikka yhteiskunta
kuinka painostaa, ei ole pakko elää elämäänsä tietyn kaavan mukaan.
Oli
todella inspiroivaa ja kiinnostavaa lukea tarinaasi siitä, kuinka oikeasti
hyppäsit irti siitä oravanpyörästä, ja mitä kaikkea siitä seurasi. Jokainen
kirjasi kuitenkin on ollut eri tavoilla ihana ja inspiroiva.
**
Parasta kirjoissa on ollut
luonnon läheisyys, rauhalliseen maalaiselämään päätyminen kuvauksineen sekä
erilaisten oivallusten kerronta joista on ilo lukea.
**
Olen
saanut paljon kirjoistasi ja blogikirjoituksistasi jota tarkkailen
säännöllisesti onko tullut mitään uutta. Ne luovat yleensä toivoa vaikka
saattavat sisältää raskaitakin asioita. Kirjat ja blogi on antaneet tietoa
siitä että vaihtoehtojakin on erityisesti töiden suhteen. Olenkin tehnyt
lyhennettyä työaikaa noin 10v. En usko että olisin pystynyt tähän ilman
kannustustasi kirjojen kautta. Toisaalta kirjojesi sisältämä tieto on vaikuttanut
omaan arvomaailmaani. (…) Erityisesti olen jakanut murheen eläinten
puolesta. Tuntuu että kukaan ei juuri toimi heidän puolestaan yhteiskunnan
tasolla. Metsästys tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta ja ihminen ei ota vastuuta
teoistaan. Lyhyesti
kirjat on tuoneet lempeän vaihtoehdon kiireiseen elämään, ei tarvitse juosta
rahan perässä, vähemmän on enemmän, luonnosta sen puista, hiljaisuudesta ja
eläimistä voi tuntea puhdasta onnea ihan heidän olemassa olostaan vain. Syvä
yhteys luontoon tuo sisäistä mielenrauhaa.
**
Kirjojesi
tärkein oppi on ehkä se että voi elää täysin täysipainoista elämää, jopa
laadullisesti parasta elämää kun päästää irti materiasta ja siitä että täyttää
päivät älylaitteilla ja tosi-tv:llä. Koska ihminen on tasapainossa vain kun se
on luonnon kanssa tasapainossa. Siihen ei tarvita mullistavia energiahoitoja,
eikä retriittejä, vaan viisaus elämää kohtaan. Mä en osaa parasta asiaa
kirjoista sanoa koska niitä olisi niin paljon, mutta huumori osuu ja
erityisesti jäi mieleen pamfletti-pefletti, juuri sama aina tullut mieleen ja
sitä pyllynalusta on vaikea yhdistää kirjoittamiseen.
**
Luen
tällä hetkellä kirjaa ”irti oravanpyörästä.” Se on toiminut minulla
herättelijänä moniin asioihin ja arvoihin.
**
Tärkeintä,
mitä kirjoistasi olen oppinut, on luonnon vaaliminen ja kunnioittaminen ja
minusta yhtä tärkeää, myös oman elämän hidastaminen. Vähemmälläkin kerkiää.
**
Tärkeimmät
asiat onnellisuuteen ja yhteyden kokemiseen ovat jo olemassa, ne löytyvät kun
ulkona avaa aistit; silmät ja korvat ja hiljentyy kuuntelemaan ja katselemaan
**
Yhtä
tärkeintä oppia on vaikea sanoa, niitä on niin monta mutta lintujen seuraamisen
ja talviruokinnan ilon olen saanut sinun innostamana. Kiitos. Linnut tuovat
niin valtavasti eloa ja iloa elämään. Kunpa jokainen huomaisi tämän.
**
Tärkeimpiä
asioita, mitä sinulta olen oppinut, on se että minulla on jo kaikki. Minun ei
tarvitse ostaa metsätilaa eikä kukallisia puutarha-hanskoja. Voin tehdä ja
soveltaa niillä asioilla, joita jo on.
(…)
Ihminen ON luontoa, vaikka sitä tärvelee ja tuhoaa. Luontoa ja maata
hoitamalla, ihminen lopulta hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla myös
itseään. Tämä on sinun oppisi minulle.
**
Tärkein asia, jonka olen oppinut kirjoistasi, lienee se, että ei kannata
odottaa vaikkapa eläkeikää/lomaa/vapaapäiviä. Se, että haluaa päästä lomalle
omasta elämästä, on merkki siitä, että on syytä tarkistaa omaa elämää. Arkea
pitäisi järjestää kestävästi niin, että siitä nauttii. Silloin ei tarvitsekaan
hirveästi lomaa eikä välttämättä jäädä edes eläkkeellekään. Tuo ajatus on
tullut mieleeni monta kertaa uudestaan, aina kun olen kuullut ihmisten
sairastumisista ja kuolemista. (…) Jos asioita on liikaa ja huomaa, että arki
on enää vain päivittäistä taistelua, pitää (saada) tehdä muutoksia arkeen.
Toivoisinkin, että yhteiskunta heräisi tähän. Olisi vähemmän pahoinvoivia
ihmisiä, eikä tarvitsisi jakaa ihmisiä "työikäisiin" ja "eläkeläisiin",
jos he voisivat itse päättää, minkä verran ja mitä jaksavat tehdä.
**
Matkan varrelle
on mahtunut monta oivallusta kirjojen parissa. (…) Kirjoissa on minusta hyvin
kerrottu, mitä omannäköinen elämä vaatii ja mitä se antaa, rehellisesti ja
kaunistelematta. Muistaa samalla, kuinka mielekästä ja arvokasta itse tehty
elämä on. Nyt voin vielä vain lukea elämästä luonnon mukana, sen keskellä ja
sen rytmissä. Kunpa jonakin päivänä.
**
Aika montakin tärkeää asiaa - yhtenä tärkeänä se että vähemmän on enemmän
sekä sen että kirjasi ovat kovin ajankohtaisia vuodesta toiseen. Ja jopa nyt ehkä
vielä enemmän ajankohtaisia. Esimerkiksi: mitä enemmän omistaa tavaraa, sen
työläämpää käytännössä on - "tavaroiden omistaminen vie tavattoman paljon
energiaa" (Toisinnäkijän päiväkirja, S. 20)
Vastaukset ”Mikä on
lempikohtasi jostain kirjastani ja miksi?” -kysymykseen:
Lueskelin Toisinnäkijän päiväkirjaa ja kyllä siinä on paljon todella
ajankohtaista asiaa, ei millään uskoisi että kymmenen vuotta on vierähtänyt.
(…) kirjan ansiosta aloitin painamaan jarrua tietoisesti ja karsimaan
sellaista, mikä vie energiaani eikä anna sitä. Kirjassa on monia
suosikkikohtiani, mutta s. 63 Toisinnäkijän päiväkirjasta koko 31. lokakuuta
kirjoitettu kappale on yksi lemppareistani.
**
Yksi
lempikohdistani on Irti oravanpyörästä -kirjassa, kun unohduit katselemaan
lintujen touhuja ikkunasta pariksi tunniksi niin, että aamukahvisikin jäähtyi
kuppiin.
**
Lempikohta
kirjoistasi: luontokuvaukset.
**
Minulla on varmaan monta lempikohtaa, mutta kaksi niistä voisin nostaa
tässä esiin. Ensimmäinen on "Irti oravanpyörästä"-kirjasta (s.
118-119). Tuo keskustelu sinun ja ystäväsi välillä on jäänyt aina mieleen. Tuli
heti sellainen tunne, että joku vihdoinkin ymmärtää! (…) Pelto- ja keräilytyöt
ovat aivan oikeita töitä, vaikka yhteiskunta sitä ei näe. On myös äärimmäisen
tärkeä ottaa huomioon (…) vuodenaikojen mukaan eläminen. Olisi niin tärkeä,
että ihmiset ymmärtäisivät sen. Uskon, että he voisivat myös taas paremmin,
luontohan on meidän koti. Minusta tuntuu jotenkin tosi ankealta, että
vuodenajasta toiseen sama rytmi toistuisi eikä otettaisi huomioon luonnon
vaihteluita, säätä... sehän on kuin eläisi jossain bunkkerissa. Ehkä juuri se
on nykyajan vitsaus ja yksi pahoinvoinnin lähde.
Toinen lempikohtani on "Toinen tie"-kirjasta (s. 314-315).
Perustulo/kansalaispalkka olisi niin tärkeä asia. "Lukemattomia töitä voitaisiin jättää tekemättä, kun niitä ei tarvitsisi
tehdä vain rahaa saadakseen. Lukemattomia töitä pitäisi tehdä, mutta nyt
joudumme jättämään ne tekemättä, kun niistä ei saa välttämätöntä elantoa."
(Perustulo) "...antaisi energiaa eikä veisi sitä kuten nykyiset
sosiaalietuudet, jotka näkevät ihmisen vain epäsuotuisiin tilastoihin joutuneena
kulueränä, josta koetetaan päästä eroon." Olen aivan samaa mieltä. (…)
"työttömiä" nähdään loisina, kulueränä, arvottomina, turhina. Uskon,
että suurin osa ihmisistä tekisi hyvää tälle maailmalle oman jaksamisensa
mukaan, kun siihen vain olisi mahdollisuus ja ilmapiiri muuttuisi vähän (tai
paljon). Nythän palkkatyöllä on itseisarvoa, toisin kuin luonnolla, toisilla
eläimillä ja monella ihmisellä. Mitä se palkkatyö sisältää tai aiheuttaa, siinä
ei ole väliä. Raha on aina se, mikä ratkaisee.
**
Kiitos, että tässä
usein toivottomalta tuntuvassa maailmassa annat toivoa, että "kaikki on
mahdollista". (…) Tällaiselle erityisherkälle on tehnyt niin hyvää löytää
erityisherkkä ystävä kirjojesi ja blogisi kautta. Sillä ystävyyttä koen
kanssasi niin samanlaisen ajattelumaailman kautta. Se, että paljastat
herkkyytesi ja kerrot mielipiteesi ja toimit niiden mukaan, antaa rohkeutta
myös muille tehdä samoin.
**
Lempikohtani
on kirjassa Linnunlaulua ja varoitushuutoja s.57 kun satakieli laulaa. Lisäksi
kaikki kohdat, joissa ihaillaan kevään ja vuodenaikojen etenemistä ja vaihtelua
💚
**
Luonnonlapsena
luonto on ollut läheinen lapsuudesta asti. Kaarinan kirjoja lukiessani aistini
aukesivat vielä uudella tavalla. Luontohavainnot kirkastuivat, ihastelin ja
ihmettelin mitä kaikkea on tarjolla. Hyvän jakaminen, anteliaisuus tulee usein
takaisin ja voimaannuttaa. Parasta on yksinkertaisuus joka tuo moninkertaisen
ilon. Aina ei voi kyyneleiltäkään välttyä mitä näkee tai kokee. Elämään
kuuluvaa ja sielua puhdistavaa. Oman tien kulkijana on hyvä taivaltaa. Tärkein
asia on kunnioitus luontoa kohtaan.
Sydämellinen
kiitos Kaarina kirjojesi teksteistä!
**
Kirjoissa on vaikka kuinka paljon itselleni
merkityksellisiä kohtia, mutta yhtenä hauskana tapauksena on jäänyt mieleen
Irti oravanpyörästä -kirjassa oleva kertomus Pontsosta. (…) Se muistutti siitä,
miten paljon me ihmiset keräämme vaikutteita ympäriltämme ja kuinka paljon
ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat ajatuksiimme. (…) Samoin tarina muistutti
siitä, että meillä ihmisillä on vastuu tällä planeetalla myös muista kuin
itsestämme. Olemme vastuussa luonnon ja eläinten hyvinvoinnista, ja tiedon
hankkimisesta siitä miten sitä voi edistää. On parempi luopua, ja saada jotain
merkityksellistä tilalle, vaikka kuinka pieneltä asialta se itsestä ja
varsinkin muista ihmisistä vaikuttaisi.
Vastaukset
”Mikä on blogipostaukseni, joka on jäänyt jostain syystä mieleesi?” -
kysymykseen:
Blogipostaus,
joka jäi mieleeni oli sellainen, missä kerrottiin mm. kimalaisten
käyttäytymisestä. Olen siitä lähtien - jo usean vuoden ajan - joka kesä
muistuttanut lapsilleni, ettei kimalaisia tarvitse pelätä, eikä huitoa. Että
"kimalaiset on kilttejä" ja "te vaan olette osuneet sen lentoreitille,
niin sillä menee "navigaattori" sekaisin, minkä vuoksi se jää
hetkeksi pörräämään teidän ympärille ennenkuin löytää takaisin
kulkureitilleen".
**
Kuvat
näissä sinun postauksissa on aivan ihania!
**
Blogissasi olen
tykännyt luontojutuista (…) Sekä erilaisia näkökantoja koskien esim.
metsähakkuita. On todella järkyttävää nähdä nykyisten metsähakkuiden jälkiä
luonnossa. Kaikki on kuin raiskattu ja eläimet menettäneet kotinsa. Eli vaikea
on nimetä jotain yksittäistä asiaa, vaan kokonaisuus ratkaisee. Ja sillä kai aina
ilahdunkin, kun huomaan uuden päivityksen blogissasi.
**
Rakkautesi
lähiluontoon näkyy sekä blokeissasi, että varsinkin viimeisessä kirjassasi.
Yksityiskohtana on mieleeni jäänyt jonkin vajan tms. korjaus, jota ei voinut
tehdä, koska silloin olisi pitänyt jotenkin siirtää tai hävittää sen nurkassa
oleva muurahaispesä, joten korjaus jäi suorittamatta.
**
Sanotaan:
"Kauneus on katsojan silmissä" :) mutta näin
"kaukokatselijana-lukijana" - nähden niin sisäisen kuin ulkoisen
kauneutesi Blogipostaajana - luen ajatuksiasi mielelläni :)
**
Kaikki
erilaiset "vinkki"postaukset, sellaisetkin joissa on ollut kyse ihan
pienistä asioista, kuten esimerkiksi perhosbaariohje postaus. Kaikki
pienetkin vinkit mitä olen Sulta saanut, ovat olleet mulle todella tärkeitä ja
herättäneet minussa paljon inspiraatiota, ajatuksia ja intoa. Lisäksi puhelimen
käyttöön/älypuhelimiin liittyvä postaus oli itselleni hyvin ajatuksia
herättävä, ja itselläni ilahdutti kovasti huomata, etten ole yksin ajatusteni
kanssa.
**
Monikin blogitekstisi
on ollut koskettava, suoraan ihon alle menevä. Nyt voisin sanoa, että
esimerkiksi tämä viimeisin tekstisi, ja varsinkin sen loppuosa on ihana ja
voimaannuttava. "Sydämessä voisi kantaa vihaa, mutta ei se kannata."
"Kannattaa keskittyä hyvään." "Tärkeintä on elää omien arvojensa
mukaan."
**
Tärkein asia minkä olen oppinut kirjoista ja blogia
lukiessani on metsän/puiden tärkeys meille.
Parhaita kohtia kirjoissa ja blogissa on Alhonlahden rauha/hiljaisuus ja
eläinten luottamus sinuun.
