Nyt voit vaikuttaa: vetoomus lintujen pesimärauhan puolesta

Aiemmin jaoin mielipidekirjoitukseni pesimäaikaisista hakkuista. Nyt kuulin, että Eläinoikeusakatemia kerää nimiä vetoomukseen, joka luovutetaan ympäristöministeriölle ja metsäteollisuudelle syksyllä 2025.

Laki kieltää tahallisen pesien tuhoamisen mutta sallii silti pesimäaikaiset hakkuut. Pesät saavat suojan vain paperilla. Vetoomus vaatii ympäristöministeriöltä toimia pesimärauhan todelliseksi turvaamiseksi.

Allekirjoita ja jaa eteenpäin!

Vaikka vetoomus keskittyy lintuihin, lintujen pesimärauhan turvaaminen toimisi sateenvarjona koko metsäekosysteemille. Hakkuiden kieltäminen pesimäaikana suojelisi automaattisesti kaikkien eläinten lisääntymisaikaa.

Minulta on tiedusteltu kansalaisaloitteen tekemistä aiheesta. Kansalaisaloite olisi ehdottomasti tarpeellinen, mutta se vaatisi huolellista valmistelua. Aloitteeseen tarvittaisiin selkeä ehdotus metsälain muutoksista, vahvat tieteelliset perustelut ja lakimiehen konsultointi toteutuskelpoisuuden ja perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi kampanja pitäisi suunnitella hyvin: 50 000 kannatuksen kerääminen kuudessa kuukaudessa vaatisi kaikkien isojen ympäristöjärjestöjen sitoutumisen, kohdennetut mediatiedotteet eri kohderyhmille ja sosiaalisen median strategian.

Vaikka asia on akuutti, nykyinen hallitus voisi antaa kielteisen lausunnon, joka hankaloittaisi asian etenemistä valiokunnassa. 

Aiheesta on tehty toimenpidealoite toukokuussa 2025, mutta sen vaikutus jää nähtäväksi.

Sillä välin jokainen voi allekirjoittaa edellä mainitun Eläinoikeusakatemian vetoomuksen. 

Mielipidekirjoitus: Miten sivistysvaltiossa sallitaan kesähakkuut?

Ohessa mielipidekirjoitukseni kesähakkuista, joka on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Nokian Uutisissa. Lähetin aiheesta myös juttuvinkin Ylen MOT-ohjelman tekijöille.

Kannustan kommentoimaan ja jakamaan kokemuksia aiheesta Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Keskustelu on tärkeää asian eteenpäin viemiseksi. Kiitos! 

**

Kesäinen metsä on täynnä elämää. Lintujen laulu ja poikasten ääntely täyttävät ilman, mutta elämän kauneutta ja riemua vastaan seisoo yhä useammin hakkuukone.

Eläinten koko olemassaolo kiteytyy kesän lyhyeen lisääntymiskauteen. Eläimet sinnittelevät ankaran talven läpi ja muuttolinnut lentävät tuhansia kilometrejä Suomeen vain kohdatakseen hakkuukoneet pesimäalueillaan. Ennen vanhaan metsätyöt tehtiin talvella, kun puissa ei ollut nestevirtausta ja lumi suojasi maata vaurioilta. Eläinten pesimärauhaa pidettiin itsestäänselvyytenä. Nykyisin kesähakkuita ei edes pyritä välttämään. Niitä tehdään parhaillaankin kaikkialla Suomessa, koska puun hinta on korkea. Ahneus ja lyhytnäköinen voitontavoittelu ohittavat luonnon hyvinvoinnin - vain rahalla tuntuu olevan merkitystä, vaikka kyse on erittäin epämoraalisesta toiminnasta.

Birdlife Suomi arvioi, että jopa 100 000 pesintää tuhoutuu vuosittain hakkuiden vuoksi. Luvussa on mukana ainoastaan linnut. Nisäkkäiden, sammakkoeläinten ja selkärangattomien määrää ei ole edes arvioitu, joten todellinen tuhomäärä on huomattavasti suurempi.

Omalla asuinpaikallani on juuri suoritettu toistakymmentä hehtaaria laaja keväthakkuu. Katsoessani isoa aluetta, jossa vielä äskettäin pesivät lukuisat linnut ja elivät monet nisäkkäät, tuntuu käsittämättömältä, että tällainen toiminta on hyväksyttyä. Pesien tuhoutuminen, poikasten kuoleminen ja emojen hätä on järkyttävää ja lohdutonta. Vaikka laki sallii pesimäaikaiset hakkuut, ne ovat eettinen rikos luontoa ja sen monimuotoisuutta vastaan. Mietin usein, ovatko hakkuiden toteuttajat ja metsänomistajat tietoisia siitä, mitä kaikkea elämää he samalla tuhoavat. Sivistysvaltiossa ei tehtäisi pesimäaikaisia hakkuita.

Luontokato kulkee käsi kädessä ilmastonmuutoksen kanssa. Pesimäaikaiset hakkuut ovat jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka kaukana metsätalous on ekologisesta kestävyydestä. Myös avohakkuut itsessään tuhoavat elinympäristöjä - jatkuva kasvatus olisi ekologisesti kestävämpi vaihtoehto. Metsätalouden toimijat yrittävät viherpesulla peittää sitä tosiasiaa, että koko järjestelmä on mätä - luonnon monimuotoisuus uhrataan voittojen alttarille.

Metsänomistajien on hyvä tiedostaa, että heillä on kaikki valta. Heidän ei pidä antaa lupaa kesähakkuille metsänhoitoyhdistysten suositteluista huolimatta. Metsänomistaja voi vaatia, että hakkuut tehdään vasta syksyllä tai talvella. Eläinten lisääntymiskausi on niin lyhyt aika, että hakkuut voidaan helposti ajoittaa sen ulkopuolelle.

Vastuu on meillä kaikilla - metsänomistajilla, metsäyhtiöillä ja päättäjillä sekä medialla. Kesähakkuiden estäminen on saatava lakiin.

Testaa pihasi luontoystävällisyys

Kevään kunniaksi tein tällaisen testin, jolla voit arvioida miten luontoystävällinen pihasi on. Valitse jokaisesta kategoriasta parhaiten pihaasi kuvaava vaihtoehto.

Laatimani pisteytys voi olla hieman yllättävä, mutta se on johdonmukainen omalla tavallaan. Pisteitä ja lisäpisteitä saa sitä enemmän, mitä parempi pihasi on luonnon monimuotoisuudelle.

• Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka sopivat pihaasi jokaisesta osiosta. Voit siis valita useita kohtia samasta osiosta.
• Laske pisteet yhteen jokaisesta valitsemastasi kohdasta.
• Huomioi sekä plus- että miinuspisteet - joissakin osioissa voit saada samanaikaisesti sekä plus- että miinuspisteitä.

Suomen omakotitalojen pihojen yhteispinta-ala vastaa jopa 33 kansallispuiston alaa. Pihojen luonnon monimuotoisuudella ja sillä mitä ihmiset tekevät pihoillaan on valtava merkitys ja kokonaisvaikutus Suomen luonnon kannalta.

 

RAVINTO ELIÖILLE

• 0 p. Piha ei tarjoa ravintoa eliöille.
• 1 p. Pihassa on yksittäisiä kukkivia kasveja.
• 2 p. Pihassa on erityinen perhospuutarha tai mesikasvialue.
• + 1 p. Pihassa on tarkoituksella jätettyjä talventörröttäjiä (esim. kuivuneita kukkia ja heinäkasveja) siemensyöjälinnuille.
• + 1 p. Jokaisesta marjovasta, siementävästä pensasta ja puusta, joka tarjoaa ravintoa pölyttäjille, linnuille ja muille eläimille (esim. kuusi, koivu, kataja, pihlaja, omenapuut, herukat jne.).
• + 1 p. Linnuille tarjotaan talviruokintaa (kauraa, talia, pähkinöitä).
• + 2 p. Pihassa on luonnonvaraisia varpuja kuten mustikkaa tai puolukkaa.
• + 2 p. Pihassa on useita eri kukkivia kasveja, jotka kukkivat aikaisin keväästä myöhään syksyyn (esim. leskenlehti, krookus, pajut, syysasterit, syysleimut ym.).

 

PIHAN KASVILLISUUSRAKENNE

Nurmikko ja kasvipeite

• - 2 p. Pihassa on laaja (yli 50 m²) lyhyeksi leikattu nurmikko.
• - 1 p. Pihassa on 20-50 m² lyhyeksi leikattu nurmikko.
• 1 p. Nurmikko jätetään korkeaksi (yli 6 cm), sitä leikataan harvoin ja siinä saa kasvaa apilaa ja muita luonnonkasveja.
• + 2 p. Osa nurmikkoalasta on muutettu niityksi, kukkapenkiksi tai perhospuutarhaksi.
• + 3 p. Pihassa ei ole nurmikkoa, vaan piha on luonnontilainen, siinä on monilajinen niitty tai luonnonmukainen maanpeite.

 

Pensaskerrasto

• -2 p. Pihassa on haitallisia koristekasveja (esim. japanintattaret, kanukat). 
• 0 p. Pihassa ei ole pensaita.
• 1 p. Pihassa on 5-20 eri kasvilajia.
• 1 p. Pihassa on 1-2 pensasta.
• 2 p. Pihassa on yli 20 eri kasvilajia ja/tai pihassa on 3-5 eri pensaslajia.
• 3 p. Jos pensaista muodostuu suojaa tarjoavia tiheikköjä tai pensasaita.

 

Puusto ja lahopuut

• - 2 p. Pihassa ei ole puita.
• - 2 p. Pihasta poistetaan kaikki lahopuu ja risut säännöllisesti.
• 1 p. Pihassa on yksi tai useita nuoria puita (läpimitta alle 12 cm).
• 2 p. Pihassa on useita eri-ikäisiä ja erilajisia puita.
• 3 p. Pihassa on latvuspeittävyys ja laajalatvaisia täysikasvuisia puita.
• + 1 p. Pihassa on oksa- tai risukasa.
• + 2 p. Jokaisesta vanhasta puusta, jonka ympärille kädet eivät yllä.
• + 2 p. Jokaisesta pihassa kasvavasta haavasta, raidasta ja lepästä.
• + 3 p. Jokaisesta kolopuusta, kelosta, pökkelöstä, maahan jätetystä lahoavasta puusta tai pihaan on perustettu lahopuutarha.

 

SUOJA JA ELINPAIKAT

• - 2 p. Piha on avoin eikä tarjoa suojaa eliöille, eläimet pyritään pitämään poissa pihalta.
• 1 p. Pihassa on vähintään yksi linnunpönttö.
• 2 p. Pihassa on useita linnunpönttöjä, erilaisia pönttöjä eri lajeille.
• + 1 p. Jokaisesta erikoisemmasta eläinasumuksesta (lepakkosuoja, hyönteishotelli, siilipesä, sammakkolampi).
• + 2 p. Pihassa on alue, jonka annetaan olla täysin luonnontilassa ja jossa kasveja ei leikata tai poisteta.
• + 2 p. Pihassa on komposti, joka tarjoaa elinympäristön monille hajottajaeliöille.

 

VESIAIHEET

• - 2 p. Pihassa ei ole vesiaihetta ja kaikki sadevedet ohjataan viemäriin.
• 1 p. Pihassa on lintukylpy ja/tai sadevesitynnyri.
• 2 p. Pihassa on pieni lampi tai muu pysyvä vesiaihe, jossa on kutupaikkoja sammakkoeläimille.
• + 3 p. Jokaisessa vesiaiheessa on pelastautumiskeino juomaan ja peseytymään tuleville eläimille (keppi, köysi, verkko tai kivipolku), ettei tule hukkumistapauksia.

 

VIERASLAJIT JA YMPÄRISTÖKUORMITUS

• - 3 p. Pihalla kasvaa haitallisia vieraslajeja (jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu, jättiputki, japanintatar tms.) eikä niitä torjuta.
• - 2 p. Pihassa on laajoja asfaltti-, kivi- tai betonipintoja.
• - 2 p. Pihalla käytetään rikkaruohoihin kemiallisia torjunta-aineita ja kasveihin kemiallisia lannoitteita.
• + 2 p. Pihalla käytetään kompostia tai muita luonnonmukaisia lannoitteita.
• + 3 p. Luonnonmukainen piha ja vieraslajeja torjutaan aktiivisesti.

 

BONUSPISTEITÄ

+ 2p Jos pihallasi on havaittu lepakko ja/tai siili.

+ 1p Jokaisesta pihallasi havaitusta perhoslajista.

+ 5 p Jos linnut ovat syöneet puutarhasi marjat ennen sinua - ja olet iloinen siitä!

+ 5p jos naapurisi kutsuu pihaasi "epäsiistiksi viidakoksi". Silloin teet jotain oikein!

 

TULOKSET

Alle 0 pistettä: Ou nou! Pihasi muistuttaa betoniviidakkoa tai parkkipaikkaa. Eläimet kiertävät kaukaa tai tekevät U-käännöksen. Mutta ei hätää - pienikin muutos on askel parempaan päin!

0-10 pistettä: Siellä täällä pilkahtaa vihreää ja ehkä muutama eliölajikin, mutta vielä voi parantaa. Pölyttäjät kiittävät pienestäkin lisäpanostuksesta. Potentiaalia on paljon enempään!

11-25 pistettä: Pihasi on melko luontoystävällinen ja kutsuva, jossa eliölajit viihtyvät! Kimalaiset ja linnut ovat jo vakiovieraita. Hienoa!

26-40 pistettä: Kummelin sanoin: ”Upeeta mahtavaa!” Pihasi alkaa muistuttaa pientä luonnonsuojelualuetta! Olet todellinen luontosankari!

Yli 40 pistettä: JACKPOT! Pihallasi on supervoimia ja piha on täynnä vilinää ja vilskettä, kun eläimet pysähtyvät matkoillaan ja jäävät asumaan.  

 

TOIMINTAVINKKEJÄ

• Jätä ulkomaiset kasvit kuten tuijat istuttamatta, kotimainen kuusi on monin verroin parempi vaihtoehto. Se ei tarvitse huputtamista ja tarjoaa siemeniä, kunnollista suojaa ja kestää kevätahavat.
• Perusta pihaluonnon seurantaprojekti (esim. lintujen, perhosten tai kimalaisten laskenta) ja dokumentoi pihasi monimuotoisuutta.
• Pyri siihen, että pihassa on avoimia ja tiheitä kohtia, mosaiikkimaista vaihtelua, vähintään kolmea eri lajia puita, jotka kasvavat vaihtelevassa järjestyksessä. Eri-ikäisiä, erilajisia ja erikokoisia puita.
• Lahoava puu on oma ekosysteeminsä ja kasvualusta ja elinpaikka monille eri lajeille. Lahopuu on kaukana kuolleesta, se vilisee elämää.
• Puiden vaaroja liioitellaan ja puita kaadetaan aivan turhaan. Raihnaisiakaan puita ei pitäisi kaataa herkin perustein. Arboristin käynti on aina kannattavaa (ja sen saa vähentää kotitalousvähennyksessä). Luonnon monimuotoisuuden kannalta vanhat puuyksilöt ovat arvokkaampia kuin nuoret. Yksittäinen iso pihapuu on valtava aarre. Sen rosoinen runko tarjoaa elintilaa lukuisille lajeille, jäkälille, sammaleille, hyönteisille, sienille, kääville ja tarjoaa suojaa, pesäpaikan ja ravintoa linnuille ja lepakoille.
• Hyvinkin pienet käsittelemättömät alat voivat olla arvokkaita tietylle lajistolle.
• Tarkastele pihaa eläimen silmin. Onko siellä ravintoa, suojapaikkoja lepäämiseen tai lisääntymiseen, juotavaa ja peseytymismahdollisuus, mitä erityispiirteitä kukakin laji vaatii ympäristöltään? Jäljittele luonnon dynamiikkaa.
• Koeta monipuolistaa pihaasi ja koeta vähentää vaikutustasi siihen, jätä koskemattomia alueita ja anna alueen kehittyä rauhassa ilman häiriöitä.
• Tutustu vieraslaji.fi-sivustoon ja tutki kasvaako pihallasi haitallisia vieraslajeja. Esimerkiksi suikeroalpi ja pikkutalvio (ja monet muut!) ovat yleisiä puutarhan koristekasveja, joita myydään tänäkin päivänä puutarhaliikkeissä niiden haitallisuudesta huolimatta.

Eläinten hylkäämiselle on aina vaihtoehtoja

Keräsin keväisestä luonnosta roskia. Ihmisten kyky pudottaa roskat käsistään tai auton ikkunasta on hämmästyttävä. Sama laji joka pitää itseään sivistyneenä, lakkaa pitämästä roskia ongelmana, heti kun roska poistuu omasta näkökentästä. Mutta se ei jäänyt siihen. Huomasin kauempana pilkottavan jotain. Luulin, että tuuli on kuljettanut muovipussin sinne. Kuusen alla oli jyrsijöiden iso häkki. Häkissä oli kuolleena eläimiä, joista oli valunut verta ja kudosnestettä. Luulin niitä ensin marsuiksi, mutta kun käänsin häkin, jyrsijöiden hännät paljastivat ne kesyrotiksi.

Eläinten mädäntymispisteestä päätellen ne on todennäköisesti jätetty sinne jo talvella. Häkissä oli iso metallikulho, johon oli ilmeisesti jätetty ruokaa ja jonkinlainen kassi suojaksi. Häkki oli piilotettu noin 5-10 metrin päähän tiestä pienen kuusen alle, josta niitä oli mahdoton löytää ajoissa. Eläimet olivat siis ilmeisesti paleltuneet ja nälkiintyneet kuoliaaksi, kun ne oli jätetty olosuhteisiin, joista ne eivät voi selviytyä. 

Tein rikosilmoituksen, vaikka tiedän, että eläinsuojelurikoksissa tekijää saadaan valitettavan harvoin kiinni. Haluaisin silti käydä keskustelua eläinten paremmasta kohtelusta ja siksi tein juttuvinkin Aamulehteen. Vaikka tämä on yksittäistapaus, uskon, että eläinrääkkäysongelma on laajempi, koska monet ottivat korona-aikaan kovin kevyin perustein lemmikkejä. Nyt eläimet voivat kärsiä, kun omistajat eivät jaksakaan hoitaa eläimiä kuten pitäisi. 

Eläimen voi myös antaa pois eikä antaa eläimen joutua kärsimään. Jos henkilö ei pysty huolehtimaan lemmikeistään, oli syy mikä tahansa, vastuullinen toiminta on aina paras vaihtoehto. Eläinsuojeluyhdistykset ovat juuri sitä varten, että ne auttavat tällaisissa tilanteissa. Heidän tehtävänsä ei ole tuomita vaan auttaa sekä eläintä että omistajaa. Tärkeintä on eläimen hyvinvointi. Jos itse kokee tilanteen noloksi tai vaikeaksi, voi pyytää jotakuta toista viemään eläimet puolestaan. Eläinsuojeluyhdistykset ymmärtävät, että tärkeintä on saada eläimet turvaan.

Hylkääminen luontoon on aina julma ja väärä ratkaisu, koska vastuullisia vaihtoehtoja on. Kesyeläimillä ei ole luonnossa selviytymiseen tarvittavia taitoja, joten hylkääminen johtaa lähes poikkeuksetta kärsimykseen ja kuolemaan. Tai jos ne sattuvat selviytymään, niistä voi tulla vieraslajeja, mikä aiheuttaa monenlaisia ekologisia ongelmia kuten villikanit tai lemmikkikalat (kuten aurinkoahven) vesistöissä.

Varoitus: seuraavat kuvat sisältävät kuvia kuolleista eläimistä ja voivat järkyttää, harkitse ennen kuin jatkat eteenpäin.

Mielipidekirjoitus: Metsäperintömme tuhotaan tietoisesti

Ohessa on mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin Aamulehdessä eilen. 

Samaan aikaan kun kauhistelemme Yhdysvaltain hallinnon piittaamattomuutta tieteestä, kannattaisi katsoa lähelle: Suomen hallitus tekee täsmälleen samaa. Suomalaiset tiedotusvälineet raportoivat innokkaasti muiden maiden tiedevastaisuudesta, mutta kotimaan päätöksenteossa tapahtuvaa tieteen sivuuttamista käsitellään lähinnä metsäpolitiikkana.

Orpon hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan valtion luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeluun, mutta todellisuudessa se antaa niihin avohakkuuluvan. Hallitus on tahallaan laatinut vanhojen metsien suojelukriteerit niin mahdottoman tiukoiksi, että arvokkaimmat metsämme päätyvät hakkuukoneisiin. Hallituksen nerokkaalla mittapuulla esimerkiksi Etelä-Suomessa ei mukamas löydy suojeltavaa juuri lainkaan.

Kyse on meidän kaikkien yhteisestä omaisuudesta. Valtion metsät ovat suomalaisten metsiä. 430 tutkijaa yritti saada järkeä Orpon hallitukseen ja vetosi, että vanhojen metsien kriteerit pitäisi laatia uudestaan avoimesti ja tiedeperustaisesti. 84% suomalaisista vastustaa virkistysmetsien hakkuita. Suomen luontokato on jo nyt kriittisellä tasolla. Hallitus ei välitä vaan valitsee tietoisesti toimia metsäteollisuuden ehdoilla. Käytännössä Metsähallitus tahkoaa tulosta viimeisillä ikimetsillä ja luontoarvojen kustannuksella.

Päätöksiä pitäisi tehdä niin, että ne hyödyttävät ihmisiä seitsemän sukupolven päässä. Kvartaalitaloudessa katsotaan korkeintaan seuraavaan tilinpäätökseen asti. Taloudellisella kasvulla ja työpaikoilla ei ole mitään merkitystä maailmassa, jossa ekosysteemit romahtavat.

On lopetettava lyhytnäköinen tuhoaminen. Vanhojen metsien suojelun vesittäminen ei ole vain rikos tulevia sukupolvia vastaan. Se on myös loistava osoitus siitä, kuinka tieteen vähättelyä löytyy ihan Suomen omasta hallinnosta. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, mutta Orpon hallitus toimii käytännössä täysin päinvastoin heikentäen luonnon monimuotoisuutta.

 

**

Lukiessa ihmisten kommentteja mielipiteeseen ei voi kuin pudistella päätä. Ne paljastavat kuinka syvästi tietämättömiä ihmiset ovat metsien ekologiasta ja luontokadon vakavuudesta.

Talousmetsät eivät korvaa luonnontilaisten metsien monimuotoisuutta. Metsäekosysteemi vaatii satoja vuosia kehittyäkseen. Kyse ei ole mielipiteistä vaan luonnontieteen faktoista, jotka tutkijat ovat todentaneet. Enkä minä tai muutkaan ole vaatimassa "metsien hyötykäytön lopettamista", vaan nimenomaan valtion viimeisten vanhojen metsien suojelua ja luonnontilaisten metsien säilyttämistä. Mutta tää on niin tätä. Ei auta kuin jatkaa tärkeän tiedon esillä pitämistä.