29. joulukuuta 2010

Mitä näet ikkunastasi?

Olen viime aikoina potenut maiseman menetyksestä johtuvaa alakuloa. Kirjoittaessani minulla on tapana istua ikkunan ääressä. Kun kirjoittaminen tökkii, annan ajatukseni ja katseeni levähtää pihan tapahtumissa ja lintujen ruokintapaikan touhuissa. Pikkulinnuilla on ollut tapana pyrähtää rajan tuntumassa olevaan kuusen ja sen takana olevan rehevän lehdon kasvuston turviin. Myös närhet, harakat ja oravat ovat olleet vakituisia kuusen oksalla istujia ja aina välillä siellä on istunut yllätysvieraita kuten varpushaukka tai varpuspöllö. Keväisin rinteen lehdosta on kuulunut satojen muuttavien rastaiden laulu ja viime kesänä puskista huuteli kesän ainoa satakieli.

 Ikkunamaisemani, luonto, on ollut inspiroiva, jatkuvasti vaihteleva ja yllätyksiä tuova. Tein jokapäiväisiä löytöretkiä luontoon vain katsomalla ikkunasta ulos. Maisemani oli täynnä mahdollisuuksia: mitä lintuja, eläimiä ja luontotapahtumia voisin nähdä? Mitä tahansa, kaunista ja mielenkiintoista, voisi tapahtua.

Iso kuusi oli tuulimittarini. Pienellä tuulella sen pitkät roikko-oksat heiluivat vain hiukan. Kovalla tuulella kuusi kallistui 45 asteen kulmaan. Kuusen vieressä kasvaneet rannan ja pellon vierustan puut olivat eläinten turvallinen kulkuyhteys metsään. Eläimet karttavat avointen paikkojen ylittämistä ja suosivat rehevää kasvillisuusvyöhykettä. Samalla rannan kasvillisuus toimi vedenpuhdistamona. Puut suodattivat pellolta ja metsäojista tulevia ravinteita, ennen kuin ne tavoittivat järven.

Eräänä päivänä sitä kaikkea ihanaa ei enää ollut. Iso kuusi oli kaadettu kaikkien muiden puiden, puskien ja aluskasvillisuuden kanssa. Rehevä lehto ja ikkunamaisemani luoteeseen oli kadonnut. Tilalla oli vain aukko pellon laidalla. Ja sielussani. Vaikka maisema oli minun, maa oli jonkun muun määräysvallan alla.

Kenellekään ei varmaan tullut edes mieleen, että ne puut olivat olennainen osa jokapäiväistä elämääni ja että alue oli tärkeä osa luonnon hyvinvointia. Uudet puut eivät ehdi kasvaa enää minun elinaikanani isoiksi, kauniit lehtokielot kuolevat varjostuksen puuttuessa pois. Tulevatko oravat tänne enää peltoaukean yli ja rehevöityykö järvi entisestään?  Ruokintapaikan linnuilla ei ole enää tuuhean kuusen tuomia turvapaikkoja. Tuuli ei pysähdy enää rannan puihin, vaan jatkaa matkaansa kauas peltojen yli, keräten voimia myrskytuuliin.

Nyt jos kirjoitus tökkii, katson ikkunastani rumaa navetan seinää. Näen, että ruokintapaikan linnut ovat vähentyneet. Aiemmin sain ikkunamaisemastani voimia. Nyt se maisema todistaa jatkuvasti lisääntyvästä lähiympäristömme tuhosta ja ihmisten ymmärtämättömyydestä luontoa kohtaan. Avohakkuita on tullut viime vuosina lähiympäristöön paljon. Metsiä kaadetaan yhä enemmän uusien omakotitalojen ja rakennushankkeiden tieltä. Luonto köyhtyy ja häviää pois. Minne me kohta enää katsomme voimia saadaksemme? Ja minne rastaat ja satakielet menevät tulevina keväinä ja kesinä laulamaan?

14. joulukuuta 2010

Rakas joulupukki

Kaupat pursuilevat tavaraa ja silti mitään järkevää ei tahdo löytää. Ihmisillä on jo kaikkea. Lahjat kuitenkin kuuluvat jouluun, joten tulee ahdistava olo. Jotain on pakko ostaa, mutta mitä? Lahjan pitäisi olla persoonallinen ja siitä pitäisi olla hyötyä ja iloa. Sen pitäisi sopia budjetin raameihin ja saada se ilman ruuhkia ja jonottamista. Mahdoton tehtävä?
Jos minä uskoisin joulupukkiin tai viettäisin joulua, millaisen kirjeen kirjoittaisin joulupukille? Mitä minä todella tarvitsisin, jota minulla nyt ei ole tarpeeksi? Mikä lisäisi minun, kanssaihmisteni ja ympäristöni hyvinvointia ja iloa? Niin todella, mitä me oikein kipeästi tarvitsisimme? (Lahjavinkit linkkien takana.)


Rakas joulupukki,

En ole kirjoittanut sinulle moneen vuoteen, mutta kirjoitan taas. Toivon, että tätä kirjettä ei ole liian myöhäistä lähettää, jouluun on niin vähän aikaa ja tiedän, että sinulla on kova kiire. Olen ollut kovin kiltti kuluneena vuonna (no, ehkä kerran huusin naapurilleni, kun hän meni tuhoamaan kauniin rantalehdon, mutta muuten olen ollut tosi, tosi kiltti). Tässä toivomuslistani:

Toivoisin taivaalle revontulia. Sinulla ei ole aavistustakaan miten turhauttavaa on seistä yö toisensa jälkeen pihalla tuijottamassa pilviseen taivaaseen, kun pöllötkään eivät ole huhuilleet seuranani. Viimeksi kun revontulia oli, minä yleensä uneton ihminen, kerrankin nukuin. Se taisi sinun käsityksesi huonosta vitsistä, vai?

Toivoisin valosaasteetonta taivasta. Kiltti joulupukki, voisitko aiheuttaa oikosulun Nokian kaatopaikan valoihin ja saada ihmiset sammuttamaan valonsa, silloin kun niitä ei tarvita tai anna heille lahjaksi kuvulliset ulkovalot. Toivoisin näkeväni tähtitaivaan koko kauneudessaan.

Toivoisin, että meillä säästyisi vanhoja metsiä ja alkuperäistä luontoa. Että myös tulevat sukupolvet ja luonnon eläimet saisivat nauttia vuosikymmeniä hakkaamattomina olleista luonnontilaisista metsistä ja luontokohteista. Anna meille lahjaksi ikimetsää!
Toivoisin, että lintujen asuntopulaan tulisi helpotus, koska metsistä löytyy nyt liian vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Toivon linnuille koteja.
Toivoisin sudenkorennoille ja perhosille koteja, linnuille levähdys- ja pesintäpaikkoja ja seuraaville sukupolville säästyneitä luonnontilaisia soita.
Yllätä ja hämmästytä minut. Määrää vaikka kaupat kiinni sunnuntaiksi ja sulje Ideaparkin kaltaiset paikat. Anna ihmisille vähän järkeä joululahjaksi.

Kiitos joulupukki! Tiedän, että teet parhaasi, vaikkei se helppoa taida tänä päivänä olla.
Toivottavasti pidit pikkuleivistä ja maidosta, jotka jätin sinulle takan reunalle ja toivon, että savupiippu ei ollut kovin nokinen. (Nuohooja kävi viime huhtikuussa.)

Terveisin Pikku-Kaarina

2. joulukuuta 2010

Rankka kutsumus -kirjasta uusi painos





Kirjaa taas saatavilla.
Tilaa kirja hintaan 20 €.

Säästä sähkölaskussasi

Olen aina usuttamassa ystäviäni energiansäästöön, sähkön kilpailutukseen ja ostamaan vihreää sähköä. On hassua, että olemme valmiita luopumaan kovalla työllä ansaitsemastamme rahasta maksamalla hövelisti turhan kalliista sähköstä.

Eri myyjien sähköenergian hintaero voi pienentää sähkölaskua useita kymmeniä, jopa satoja euroja vuodessa, asumistavasta ja lämmitysmuodosta riippuen. Keskustellessamme näistä asioista ystäväni ovat huolissaan sähkön hinnan kehityksestä ja harmittelevat saamattomuuttaan: ”miksei sähkötarjoajia tosiaan tule kilpailutettua, vaikka niin säästäisi rahaa?” Se vain tuntuu liian monimutkaiselta ja hankalalta, joten kiusaus jättää asia sikseen on suuri.

Sähköyritykset selvästi luottavat tähän, edullista sähköä ei tarvitse tarjota, jos kuluttajat eivät sitä vaadi. Hintatietoiset asiakkaat sen sijaan pakottavat sähköyhtiöitä miettimään hinnankorotuksia ja tarjottuja energiantuotantomuotoja. Sähkön kilpailuttaminen on tapa vaikuttaa! Mitä enemmän vihreää sähköä kysytään, sitä enemmän sitä tuotetaan.

”Väännä nyt rautalangasta. Miten se sähkö kilpailutetaan, jospa saisin aikaiseksi”, sanoi ystäväni. Tässä perustietoa mitä olen itse asiasta oppinut. Oikaiskaa, jos olen ymmärtänyt asiat väärin.  (Tässä kohtaa kuuluisi olla pitkä litania pienellä printattuja varoituslauseita, että kirjoittaja ei ota vastuuta, sähköstä voi saada sähköiskun, älä laita töpselissä olevaa hiustenkuivaajaa vettä täynnä olevaan lavuaariin jne. )

Ota sähkölaskusi esiin, siitä selviää:
  • kuinka paljon kulutat sähköä vuodessa (kWh/v)
  • paljonko maksat siitä nyt
  • käytätkö yleissähköä vai päivä- ja yösähköä (yleissähkö on yksihintainen, päivä- ja yösähkö ovat erihintaisia eri vuorokaudenaikoina)
  • asuntosi pääsulakkeen koko (esim. 3 X 25A)

Huomaat laskun koostuvan kuukausittaisesta
  • kiinteästä perusmaksusta,
  • verosta,
  • sähkön siirrosta,
  • sähköenergiasta.
Näistä kilpailutettavaa on sähköenergian osuus, eli noin puolet sähkölaskun kokonaissummasta.

Sähkön siirtomaksu tarkoittaa sitä, että paikallinen sähköverkkoyhtiö siirtää sähkön piuhoja pitkin ihmisten koteihin ja ottaa siitä maksun. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa. Siirtomaksu pysyy aina ja maksetaan oman alueen sähköverkkoyhtiölle (esimerkiksi Hämeenkyrössä se on Vattenfall tai Leppäkosken sähkö), vaikka sähkönenergianmyyjä vaihtuisikin.

Sähkön myynti/sähköenergia tarkoittaa kuluttamaasi sähköä. Tämän osuuden sähkölaskusta voi kilpailuttaa. Suomessa on noin 70 sähkön vähittäismyyjää. Vaikka asut esimerkiksi Hämeenkyrössä, voit ostaa sähköenergiasi mistäpäin Suomea tahansa: Rovaniemeltä, Kuopiosta, Turusta tai mistä tahansa muualta. Sähköenergian myyjän vaihdolla ei ole mitään merkitystä sähkön kulkuun tai laatuun eikä siitä aiheudu sähkökatkoja, sillä sähkön siirrosta vastaa edelleen sama yhtiö, vain sähköenergian myyjä ja hinta on eri. Yleensä paikallinen sähköyhtiö ei tarjoa edullisinta sähköenergiaa, vaan myy surutta kalliimpaa listahintaa, jos kuluttaja ei kilpailuta.

Energiamarkkinaviraston ylläpitämässä sähkön hintavertailussa osoitteessa www.sahkonhinta.fi voi vertailla eri myyjien voimassaolevia sähkötarjouksia.

Itse ostan uusiutuvista energialähteistä tuotettua vihreää sähköä, kuten tuulivoimaa, bioenergiaa, aurinkoenergiaa tai vesivoimaa, joille on asetettu kestävyyskriteerit. (Tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille linnusto-, maisema- tai luonnonsuojelualueille ja vesivoiman on otettava huomioon vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja ankeriaan tarpeet.)

Käytännössä emme voi tietää mistä voimalaitoksesta tai millä tavalla tuotettua sähköä kotiimme tulee. Kaikki eri voimalaitokset syöttävät tuottamansa sähköenergian valtakunnanverkkoon, josta sähköverkkoyhtiöt siirtävät sen verkkoonsa liittyneille sähkönkäyttäjille. Mutta ostaessaan vihreää sähköä tukee hyviä energiantuotantomuotoja, sillä sähköyhtiö sitoutuu hankkimaan asiakkaan käyttämän sähköenergian verran vihreää sähköä.

Suosittelen seuraavaa linkkiä:
http://www.ekoenergia.fi/vaihda-ekoenergiaan
  • Täytä tiedot, lähetä lomake (Voit valita tulevatko tarjoukset sinulle sähköpostissa vai tavallisena postina.) Odottele tarjouksia.
  • Vertaa mikä on sinulle edullisin sähkönmyyjä ja onko kyseessä toistaiseksi vai määräaikaisesti voimassaoleva sopimus.
  • Tee sopimus valitsemasi sähkömyyjän kanssa. Uusi sähkönmyyjä irtisanoo vanhan sähkösopimuksesi. Jos ostat sähkösi muulta kuin sähkönsiirtäjältäsi, sinulle tulee jatkossa kaksi sähkölaskua. Paikallinen verkonhaltija laskuttaa sähkönsiirrosta eli sähkön kotiinkuljetuksesta ja uusi sähkönmyyjä lähettää laskun sähköenergian kulutuksesta.
Kilpailutus on maksutonta, samoin sähkönmyyjän vaihtaminen (jos edellisestä myyjänvaihdosta on kulunut vähintään vuosi).  Myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt voivat kilpailuttaa sähkönsä yhteisostona, jolloin voi saada isoja alennuksia. Onkohan Hämeenkyrön kunta kilpailuttanut sähköenergiansa? Ja suosiiko se uusiutuvia energiantuotantomuotoja?