Tänään on vietetty autotonta päivää, jonka tarkoituksena on saada ihmiset miettimään autoiluaan.
(nyt vasta!) Kampanjaan osallistui arviolta yli 10 300 ihmistä. Päivän ansiosta työmatkoja jäi kulkematta lähes 400 000 kilometriä. Kuitenkin vain 15 % työntekijöistä tekee etätyötä. Mitkä mahdollisuudet meitä vielä odottavatkaan!
Kaikkiin ammatteihin etätyötä ei tietenkään voi soveltaa – mutta etäasiointia voi. Pikaviestinten, videoneuvottelujen, sähköpostin ja verkkotunnistautumalla voi hoitaa monta asiaa olematta fyysisesti paikalla. Tietoliikennevälineet ovat kehittyneet, tapamme työskennellä ja ajatella laahaavat jäljessä. Usein lähdemme jonnekin paikan päälle vanhasta tottumuksesta kyseenalaistamatta onko se tarpeellista tai voisiko toimia toisin.
Kuinka monta asiaa meidän oikeasti täytyy hoitaa juuri tänään, tässä ja nyt? Mitkä ovat vain kivoja ja mieleen tulevia päähän pälkähdyksiä? Mitkä asiat voi hoitaa myöhemminkin ja samalla kertaa? Moni asia on turha ja sen voi vaikka unohtaa. Varsinkin maalla asuessa, jossa välimatkat ovat pitkiä, sen huomaa.
Kun haluat säästää aikaasi, energiaasi ja rahaasi, vietä etätyöpäivä. Jätä auto kotiin. Hoida asioita etäältä. Ne hidastavat oravanpyörän vauhtia. Säästät matkoihin kuluvaa aikaa ja rahaa, saat tehokkuutta, elämän hallintaa ja tyytyväisyyttä – ja samalla säästät ympäristöä.
Arkea on yllättävän helppo muuttaa sujuvammaksi, kun kiinnittää huomiota aiemmin kyseenalaistamattomiin työ- ja toimintatapoihin.
Kierrätän tähän aiheeseen liittyvän mielipidekirjoitukseni, joka oli Aamulehdessä 20.9.2011:
Ruuhkiin löytyy kyllä ratkaisuja
Kaupungin kannattaisi etsiä Rantaväylälle edullisia vaihtoehtoja, joita ovat muun muassa kimppa-autoiluhankkeet tai alueen suurten työnantajien liukuvan työajan -kokeilut.
Liikenteen järjestäminen voisi olla Tampereelle mahdollisuus.
Tampereen kaupunginvaltuusto tekee pian lopullisen päätöksen Rantaväylän tunnelin ja Ranta-Tampellan asemakaavoista. Tampereen kaupunki on sitoutunut edistämään ympäristönsuojelua ja järkevämpää energiankäyttöä. Vireillä oleva Rantaväylän tunnelihanke ei edusta sitä.
Kapean kannaksen pullonkaula ei aiheuta ruuhkia eikä tunneli poista niitä. Ajoneuvovirran mittaukset Saksan ja Japanin eri maanteillä ovat osoittaneet, että muutos vapaasti kulkevasta liikenteestä tukkoiseen liikenteeseen tapahtuu aina, kun autotiheys on vähintään 25 ajoneuvoa kilometrillä. Tunnelin päälle suunnitelluilla isojen asuinalueiden rakentamisella liikenteen ja ihmisten määrä alueella kasvaisi ja sisäisiin liikennevirtoihin tulisi paikallinen kasvupiikki, joka vain kasvattaisi alueen liikenneongelmia.
Halvemmat ja kestävämmät ruuhkan ratkaisukeinot on jätetty käyttämättä. Missä ovat esimerkiksi kimppa-autoiluhankkeet tai alueen suurten työnantajien liukuvan työajan -kokeilut? Rantaväylän ruuhkat ovat säännöllisesti tiettyyn kellon aikaan ja Paasikiventiellä ajetaan miltei tyhjillä autoilla, vaikka ajajien reitit ovat miltei yhteneväiset. Jo olemassa olevien Rantaväylän kaistojen ”tuottavuutta” voisi lisätä: otetaan aamulla toinen Rantatien idän ajokaistoista lännestä tulevien käyttöön, koska kaupungista pois johtavalla kaistalla on vähemmän liikennettä siihen aikaan. Iltapäivällä toimittaisiin toisin päin. Yhteen suuntaan olisi tällöin kolme kaistaa käytössä, joka mahdollistaisi ruuhkahuipputuntien liikennemäärien purkamisen.
Liikenneruuhkista päästäisiin kestävästi, kun vaikutettaisiin ongelmien syihin: liikenteen kysyntään, kulkumuodon valintaan, tehostamalla nykyistä liikenneverkostoa ja eheyttämällä kehyskuntien yhdyskuntarakenteita siten, että työpaikat ja palvelut sijaitsisivat lähempänä ihmisiä. Tämä olisi samalla varautumista tiukentuviin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vähentäisi liikenneväylien aiheuttamia kustannuksia. Samalla lisättäisiin joukko- ja kevyen liikenteen markkinaosuutta, käytettäisiin ehtyviä luonnonvaroja säästeliäämmin ja aiheutettaisiin mahdollisimman vähän haittaa mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Rantaväylän alueella on lukuisia kohteita, jotka vaativat lisämaaperäselvityksiä ja kunnostustarpeiden arviointia. Pilaantuneiden maa-aineiden käsittely ja maaperän arseeni lisäävät hankkeen terveys-, luonto- ja ympäristöriskejä.
Elämme maailmassa, joka on tulevaisuudessa yhä epävarmemmin ennustettavissa: ilmastonmuutos, globaalit talouskriisit, fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja ehtyminen, ihmisten ekologinen tietoisuuden kasvaminen, kulutustottumusten muutokset, yhteiskunnalliset rakennemuutokset, tulevaisuuden nuorten sukupolven päättäjien sitoutuminen kestävämpään ilmastopolitiikkaan, etätöiden lisääntyminen, väestön ikääntyminen, sähköisiin palveluihin siirtyminen ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat ovat murroksessa ja johtavat mitä todennäköisimmin siihen, että todellisuudessa liikennemäärät lähtevät laskuun.
Rohkeutta Tampereen kaupunginvaltuustolle, että he uskaltavat hakea yksinkertaisia ja kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja ja perääntyä tunnelihankkeesta.
