 |
| Pitkä punainen viiva näyttää vuoden 2011 Asta-myrskyn kulkureitin. |
TÄSTÄ linkistä pääsee katsomaan maailman metsien tilaa. Kartan vihreät värit kertovat puupeitteen tiheydestä. Metsän hakkuut, harvennukset ja häviäminen näkyy punaisella, taimikot ja kasvuvaiheessa oleva metsä sinisellä. Musta alue on jotain muuta kuin metsää (esim. peltoa tai suota).
Zoomattavan kartan vasempaan yläreunaan voi kirjoittaa osoitteen. Kartta ei välttämättä täsmää nykytilanteeseen, sillä kartan tiedot perustuvat vuosien 2000–2012 väliselle ajalle. Sen jälkeen tapahtuneet muutokset eivät kartalla näy. On mielenkiintoista nähdä Suomen ja Venäjän rajan kontrasti. Venäjän puolella metsänpeite on yhtenäinen. Suomi on hailakan vihreä ja voimakkaasti punaisten täplien laikuttama. Vaivaakohan Suomea joku rokkotauti?
Avohakkuiden punaiset pisteet saattavat näyttää jonkun mielestä mitättömältä
mutta on tärkeä muistaa, että jokaisen avohakkuun vuoksi valtava määrä eliöitä
ja eläimiä joutuu etsimään uuden kodin. Eikä se käy niin, että ne vain siirtyvät
viereiseen (toistaiseksi pystyssä olevaan) metsään. Pitäisi löytää jokaiselle
eliölajille soveltuva ja sille ominainen elinympäristö ja löytää tilaa aiemmin
vallatuilta reviireiltä ja alueilta. Eläimet
tarvitsevat juuri tietynlaisia metsiä, eri-ikäisiä ja erilajisia puita. Mikä tahansa metsä ei käy. Joidenkin eläinten, hyönteisten ja kasvien on mahdotonta edes
muuttaa toiseen metsään, koska ne eivät pääse ylittämään isoja aukeita ja ne
tarvitsevat elääkseen laajoja yhtenäisiä metsäalueita, vanhoja metsiä, varjoa,
kosteutta ja tasaista pienilmastoa. Merkittävin syy monien lajien uhanalaisuuteen
ovat elinympäristöjen ja metsien muuttuminen ja katoaminen.
Tämän kartan äärelle on hyvä pysähtyä miettimään tosiasioita ja mitä
itse kukin voi tehdä estääkseen avohakkuukäytäntöjen jatkuvan Suomessa. Suomessa
on paljon ihmisiä, jotka uskovat avohakkuiden olevan oikein ja jotka
ajattelevat että metsää saa vapaasti tuhota. Onneksi on myös paljon ihmisiä, jotka
näkevät, että metsät eivät ole pelkästään puita vaan ne koostuvat monista eliöistä ja
elämänmuodoista, joita kuuluu kunnioittaa. Ei ole mitään häpeällistä, että
suree menetettyä metsää. Punaisten pilkkujen perusteella Suomessa asuu paljon
surullisia ihmisiä. Kerro rohkeasti tunteistasi ja aina kun tulee sopiva tilaisuus
puhu metsien puolesta, jotta ihmiset alkaisivat kyseenalaistaa vallitsevia
käytäntöjä. Asenteet muuttuvat ihminen kerrallaan.
