Tässä koostevastaus erilaisiin tuhkaan esittämiinne kysymyksiin:
Vuoden mittaan kertyy paljon tuhkaa, jos taloa ja saunaa
lämmittää puilla. Tuhkaa ei saa heittää pois, se on arvotavaraa! Tuhka sisältää
ravinteita ja hivenaineita, joita puut ovat kasvaessaan ottaneet ilmasta ja maasta.
Puhdas puutuhka (ei roskien
polttamista) kuuluu takaisin luontoon, ei roskiin.
Minä tyhjennän takassa syntyvät tuhkat vanhaan
maitotonkkaan. Kuuma tuhka täytyy säilyttää kuumuutta kestävässä astiassa. Kun
tonkka on täynnä jäähtynyttä tuhkaa, tyhjennän sen kasvihuoneen nurkassa
varastoimaani jätesäkkiin.
Vuosia sitten eräs ystäväni oli juuri muuttanut
maalle ja opetteli lämmittämisen saloja. Hän tyhjensi kuumat tuhkat ja hiilet
muoviämpäriin ja vei ämpärin ulos terassille. Ystäväni puolisoineen heräsi
yöllä toisen kerroksen makuuhuoneessaan siihen, kun liekit löivät ikkunan
takana. Muoviämpäri oli sulanut ja terassi ja seinä syttynyt tuleen. Onneksi he
saivat palon sammumaan (ilman palokunnan apua) ja selvisivät suhteellisen
pienillä pintavahingoilla.
Tuhka on emäksistä. Ennen vanhaan tuhkasta keitettiin vahvasti
emäksistä lipeää, jota käytettiin siivoukseen ja puhdistamiseen. Tuhka nostaa
maan pH-arvoa ja lisää maan alkuaineita. Kasvien kasvun kannalta tärkeitä
alkuaineita ovat: typpi, fosfori, kalium, magnesium, kalsium, rikki, rauta,
molybdeeni, kupari, magnaani, sinkki, boori ja kloori. Tuhkassa on nuo kaikki paitsi
typpeä (& klooria ja sinkkiä), joka on vapautunut ilmakehään puun palaessa.
Maan hyvinvoinnissa keskeisintä on ravintokierto, ettei ryöstä
maalta, vaan palauttaa ravinteet takaisin ja saa aineet pysymään jatkuvassa kierrossa.
Kun maan happamuus vähenee tuhkan ansiosta, maaperän kemialliset reaktiot ja maa-ainesten
hajotustoiminta vilkastuu ja lierot ym. innostuvat.
Tuhka sisältää myös kadmiumia (joka on raskasmetalli) ja
tuhkan vaikutus maahan on pitkävaikutteinen (vaikutukset maahan ja kasvuun
näkyvät kunnolla vasta tuhkan levitystä seuraavana vuonna ja sen vaikutus jatkuu
vuosia eteenpäin), joten sitä on käytettävä varovasti. Tuhka on painavaa ”pölyiseen
olomuotoonsa” nähden, joka kertoo miten tujua tavaraa se on. Tuhkan
ravinnepitoisuus vaihtelee sen mukaan millaista puuta on poltettu, joten on
vaikea antaa tarkkoja annostelumääriä.
Tuhkaa käytetään noin
100 -150 grammaa (tai noin neljä viisi kourallista) per puu tai pensas. Aarille
(= 100 neliötä, 10 x 10 m) riittää 3-5 kiloa, maan peruskunnostamisvaiheessa
noin 10 kg/ aari.
Tuhkaa voi käyttää kasvimaalla, pensasaitojen juurelle, sirotella
takaisin metsään, pellolle jne. Nurmikolle sitä ei todellakaan kannata
levittää, ellei halua viettää koko kesäänsä leikkaamalla nurtsia! Nou nou!
Minä levitän tuhkan luontoon aikaisin keväästä lumihangen
päälle, koska silloin hyönteiset nukkuvat vielä. Ajattelen niin, että jos nyt kesällä
levittää sitä, hämähäkit ja hyönteiset saavat tuhkaa selkäänsä ja seittihinsä
ja se aiheuttaa sitä kautta paljon harmia pieneliöstölle. Kesällä levitettäessä
tuhka jää myös ruohojen ja kasvien päälle eikä mene suoraan maahan. Suosittelen
perustamaan "tuhkajemman" (tynnyri, jätesäkki tms.) johon voi kerätä
vuosittain kertyvät tuhkat. (Jos tuhkan seassa on puissa olleita rautanauloja
tms. ne voi siivilöidä pois ja laittaa rautametalliin kiertoon.)
Kesälläkin voi tuhkaa käyttää, mutta sitä ei kannata
levittää silloin yhtä laajoin kädenheitoin kuin hangen päälle vaan käyttää ”täsmäiskuin”.
Lapsuudestani muistan kuinka mummoni tyhjensi keittiön liedestä syntyneen tuhkan
ja pannukahvinpurut marjapensaiden juurelle. Joka aamu eri paikkaan. Tuhkaa voi
siis laittaa lehtipuiden, hedelmäpuiden ja marjapensaiden juurille. Kasvimaalla
mm. sipulit ja nauriit pitävät tuhkasta. Tuhka karkottaa myös ”hyppiviä
kirppoja” kaali- ja ristikukkaisista kasveista.
Tässä yksi puun istutus -postaukseni, jossa demonstroin tuhkan
käyttöä: http://www.kaarinadavis.com/2013/11/nain-istutat-puun.html
Toivottavasti nämä vinkit auttoivat! :)