Lähde elämäsi löytöretkelle!

Uusimmassa Voi hyvin –lehdessä on Tarja Västilän tekemä juttu: Elämänmuutos: Polunraivaaja Kaarina Davis. Lukaiskaapa, jos kiinnostaa. Artikkelin kainalojuttuna on seitsemän antamaani säästövinkkiä. 

Alun perin (säästövinkkien sijaan) olin koostanut kymmenen vinkkiä: ”Lähde elämäsi löytöretkelle!”, mutta lehden toimituspäällikkö sanoi että niissä oli paljon asioita, joita heillä on lehdessä jo ollut. Jassoo ja aha. ;)

Laitanpa vinkit nyt sitten tänne blogiin teille luettavaksi, niin ei mene tekemäni työ hukkaan. Toivottavasti niistä olisi hyötyä:

LÄHDE ELÄMÄSI LÖYTÖRETKELLE!

1. KIRJOITA MUISTIIN

Ymmärrä ajatuksen ja asenteen voima. Kirjoita itsellesi muistiin tärkeitä vahvistavia lauseita sekä lähiajan ja tulevaisuuden tavoitteita. Käy ne ajatuksella läpi joka aamu ja luo elämäsi niiden ympärille.

2. ÄLÄ MONIMUTKAISTA

Pidä asiat yksinkertaisina. Kyseenalaista ja perustele jokainen tekemäsi asia. Viekö se kohti unelmiasi? Jos ei, paina deleteä, opettele sanomaan ei ja korjaa kurssia.

3. KARSI TURHAA

Analysoi ja tiedosta ajan ja rahan käyttösi. Teetkö asioita velvollisuudesta vai ilosta? Ole kurinalainen ja karsi turhaa. Kuinka paljon todella tarvitset asioita? Onko kyse turhista haluista ja mieliteoista?

4. TEE TOISIN

Hae erilaisia ratkaisuja. Tee joka päivä ainakin kolme asiaa uudella tavalla. Tee hassuja juttuja. Osoita lähimmäisenrakkautta kertomatta siitä kenellekään ja seuraa merkityksellisiä yhteensattumia.

5. ÄLÄ STRESSAA

Ilo vie elämän tarkoitusta kohti, seuraa sitä. Tee asioita, koska olet onnellinen, älä siksi, että tulisit onnelliseksi. Jatkuva stressi kertoo muutostarpeesta.

6. TARTU TYYTYVÄISYYTEEN

Kiinnitä huomiota asioihin, joista olet kiitollinen. Pienestäkin voi tulla onnelliseksi – lämpimästä kodista, ruoasta pöydässä, puussa laulavasta linnusta.

7. AVAA AISTIT

Seuraa ympärilläsi olevaa luontoa kaikin aistein ja kunnioita sitä. Opettele tunnistamaan lintuja ja kasveja. Siirrä luonnosta saamaasi iloa ja tietoa eteenpäin. Näin saat nauttia asioista moneen kertaan.

8. MALTA VAIN OLLA

Pysähdy, hiljenny ja kuuntele. Ole. Älä tee mitään. Sulje tv, tietokone, känny, koko virtuaalimaailma. Äläkä kanna siitä huonoa omaatuntoa. Varjele elinvoimaasi. Kun sinä olet tasapainoinen, läheisesi ja ympäristösi voivat hyvin.

9. OTA VASTUUTA

Älä odota, että joku tulee ja muuttaa elämäsi. Ota vastuu elämästäsi ja ole itse se muutos, jonka haluat nähdä. Uskalla heittäytyä ja luottaa. Älä pelottele vaan rohkaise itseäsi.

10. NAUTI JA NAURA

Luota intuitioosi, vaistoosi ja elimistösi ääneen. Älä sekoita sitä egon ääneen. Yritä olla ottamatta itseäsi tai elämää liian vakavasti. Naura!

Mikä pesimärauha?

Ohessa maa- ja metsätalousministeriöön ja lehtiin lähettämäni mielipidekirjoitus. Saa nähdä julkaistaanko sitä ja saadaanko vastauksia - ja muutoksia. 

Näillä siivillä ei vielä lennetä. Poikasten siipien alapuolella näkyy kehittymättömiä sulkia. Kuva otettu 23.8.2015.

Olen saanut seurata läheltä laulujoutsenten elämää vuosien ajan. Tänä vuonna järvien jäät lähtivät poikkeuksellisin aikaisin ja joutsenten pesänrakennus, muninta ja haudonta aikaistuivat. Esimerkiksi Siuron Linnavuoren kohdalla Jokistenjärvellä laulujoutsenten poikaset olivat kuoriutuneet jo 29.5. Tavallisimmin poikaset kuoriutuvat kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla (haudonta kestää noin 36 vrk). Sen vuoksi laulujoutsenen poikaset ovat tänä vuonna ajankohtaan nähden tavallista kehittyneempiä.

Tätä kirjoittaessani (24.8) joutsenten kuoriutumisesta on arviolta 89 vuorokautta ja joutsentenpoikaset ovat edelleen lentokyvyttömiä. Luontoportti.com-sivuston mukaan laulujoutsenten poikaset saavuttavat lentokyvyn 75–100 vrk:ssa (eri englanninkielisten internetsivustojen mukaan se saattaa kestää jopa 120–150 vrk). Kyhmyjoutsenen poikaset ovat lentokykyisiä 4,5 kuukauden eli noin 135 vrk ikäisinä. Viime vuonna havaitsin laulujoutsenten poikasten pääsevän siivilleen 2. syyskuuta.

Nokian Uutisissa kerrottiin 18.8. otsikolla: ”Vesiskootterihäiritsi törkeällä tavalla rauhoitettua lintupoikuetta”kuinka vesiskootterikuski oli ajanut Jokistenjärvellä vesiskootterilla useaan otteeseen keskelle rantakaislikossa uinutta laulujoutsenpoikuetta ja yrittänyt ilmeisesti samalla kuvata pakoon yrittäviä poikasia. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirkanmaan Ely-keskuksen Luonnonvarat ja YVA -yksikön päällikkö arvioivat aivan oikeutetusti tapauksen häirinnän täyttävän luonnonsuojelulain vastaisen toiminnan kriteerit.

Laulujoutsen on rauhoitettu eläin. Kaikki Suomessa pesivät linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan. Luonnonsuojelulain 39. pykälässä sanotaan, että eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä. Erityisesti eläinten häiritseminen on kiellettyä lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Eikö ampuminen ole häirintää? Metsästyskauden alku ja metsästäjät ajavat kaikki linnut liikkeelle, nekin lajit joita ei metsästetä. Laulujoutsenten poikaset ovat lentokyvyttömiä vielä 20.8., jolloin vesilintujen metsästys alkaa. Laulujoutsenet elävät samoilla vesillä metsästettävien lintulajien kanssa, mutta pakoon poikaset eivät pääse. Emot voivat paeta, mutta poikasten on avuttomina hajaannuttava ja piilouduttava.

Onko metsästyksen salliminen pesimäaikana muka luonnonsuojelu- ja eläinsuojelulain pykälät täyttävää toimintaa? Ovatko Suomen metsästyslait ajalta, jolloin laulujoutsen oli sukupuuton partaalla (kestämättömän metsästyksen vuoksi) eikä sitä osattu ottaa silloin huomioon?  

Useiden vesilintujen määrä on viime vuosikymmeninä romahtanut. Romahduksen syyt ovat monen lajin kohdalla selvittämättä. Maalaisjärjellä pääteltynä vesilintujen väheneminen on seurausta ihmisten aiheuttamista lintujen elinpiirien muutoksista ja hävittämisestä esimerkiksi rakentamisesta, turveteollisuudesta, avohakkuista ja näiden vaikutuksista vesistöjen rehevöitymiseen ja ympäristön yksipuolistumiseen, voimalinjoista ja erilaisesta pesimäaikaisesta ja pesimäajan ulkopuolisesta häirinnästä.

Esimerkiksi kurjet eivät pitäisi näin lämpimänä loppukesänä kiirettä vielä minnekään ja kaikilla vesilinnuilla olisi mahdollisuus viipyä Suomen vesillä pidempään ja tankata itsensä vahvoiksi kovaa muuttokoettelemusta vastaan, mutta metsästyksen pauke ajaa ne ennenaikaisesti levähtämis- ja ruokailualueiltaan ja kohtaamaan raskaan muuttomatkan keskeneräisesti valmistautuneena.

Voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että vesilintujen metsästys alkaisi myöhemmin, jotta kaikki linnut ehtisivät saavuttaa lentokyvyn? Koska vesilintujen määrän romahdus on tiedossa, olisi metsästys kiellettävä tärkeillä lintupaikoilla. Lisäksi olisi syytä tutkia miten esimerkiksi metsästyksen täyskielto muutamaksi vuodeksi vaikuttaisi vesilintujen kantoihin. Toivon viranomaisilta vastauksia.