 |
|
Näillä siivillä ei vielä lennetä. Poikasten siipien
alapuolella näkyy kehittymättömiä sulkia. Kuva otettu 23.8.2015.
|
Olen
saanut seurata läheltä laulujoutsenten elämää vuosien ajan. Tänä vuonna järvien
jäät lähtivät poikkeuksellisin aikaisin ja joutsenten pesänrakennus, muninta ja haudonta
aikaistuivat. Esimerkiksi Siuron Linnavuoren kohdalla Jokistenjärvellä
laulujoutsenten poikaset olivat kuoriutuneet jo 29.5. Tavallisimmin poikaset
kuoriutuvat kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla (haudonta kestää noin
36 vrk). Sen vuoksi
laulujoutsenen poikaset ovat tänä vuonna ajankohtaan nähden tavallista
kehittyneempiä.
Tätä
kirjoittaessani (24.8) joutsenten kuoriutumisesta on arviolta 89 vuorokautta ja
joutsentenpoikaset ovat edelleen lentokyvyttömiä. Luontoportti.com-sivuston mukaan laulujoutsenten
poikaset saavuttavat lentokyvyn 75–100 vrk:ssa (eri englanninkielisten
internetsivustojen mukaan se saattaa kestää jopa 120–150 vrk). Kyhmyjoutsenen poikaset ovat lentokykyisiä 4,5 kuukauden eli noin 135 vrk ikäisinä. Viime vuonna havaitsin laulujoutsenten
poikasten pääsevän siivilleen 2. syyskuuta.
Nokian Uutisissa kerrottiin 18.8. otsikolla: ”Vesiskootterihäiritsi törkeällä tavalla rauhoitettua lintupoikuetta”kuinka
vesiskootterikuski oli ajanut Jokistenjärvellä vesiskootterilla useaan
otteeseen keskelle rantakaislikossa uinutta laulujoutsenpoikuetta ja yrittänyt
ilmeisesti samalla kuvata pakoon yrittäviä poikasia. Pirkanmaan
Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja ja Pirkanmaan Ely-keskuksen
Luonnonvarat ja YVA -yksikön päällikkö arvioivat aivan oikeutetusti tapauksen
häirinnän täyttävän luonnonsuojelulain vastaisen toiminnan kriteerit.
Laulujoutsen on rauhoitettu eläin. Kaikki Suomessa
pesivät linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan. Luonnonsuojelulain 39.
pykälässä sanotaan, että eläinten tahallinen häiritseminen on kiellettyä.
Erityisesti eläinten häiritseminen on kiellettyä lisääntymisaikana, tärkeillä
muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta
tärkeillä paikoilla.
Eikö ampuminen ole häirintää? Metsästyskauden alku ja metsästäjät
ajavat kaikki linnut liikkeelle, nekin lajit joita ei metsästetä. Laulujoutsenten poikaset ovat
lentokyvyttömiä vielä 20.8., jolloin vesilintujen metsästys alkaa.
Laulujoutsenet elävät samoilla vesillä metsästettävien lintulajien kanssa,
mutta pakoon poikaset eivät pääse. Emot voivat paeta, mutta poikasten on
avuttomina hajaannuttava ja piilouduttava.
Onko
metsästyksen salliminen pesimäaikana muka luonnonsuojelu- ja eläinsuojelulain
pykälät täyttävää toimintaa? Ovatko
Suomen metsästyslait ajalta, jolloin laulujoutsen oli sukupuuton partaalla
(kestämättömän metsästyksen vuoksi) eikä sitä osattu ottaa silloin huomioon?
Useiden vesilintujen määrä on viime vuosikymmeninä
romahtanut. Romahduksen syyt ovat monen lajin kohdalla selvittämättä.
Maalaisjärjellä pääteltynä vesilintujen
väheneminen on seurausta ihmisten aiheuttamista lintujen elinpiirien
muutoksista ja hävittämisestä esimerkiksi rakentamisesta, turveteollisuudesta,
avohakkuista ja näiden vaikutuksista vesistöjen rehevöitymiseen ja ympäristön
yksipuolistumiseen, voimalinjoista ja erilaisesta pesimäaikaisesta ja
pesimäajan ulkopuolisesta häirinnästä.
Esimerkiksi
kurjet eivät pitäisi näin lämpimänä loppukesänä kiirettä vielä minnekään ja
kaikilla vesilinnuilla olisi mahdollisuus viipyä Suomen vesillä pidempään ja
tankata itsensä vahvoiksi kovaa muuttokoettelemusta vastaan, mutta metsästyksen
pauke ajaa ne ennenaikaisesti levähtämis- ja ruokailualueiltaan ja kohtaamaan
raskaan muuttomatkan keskeneräisesti valmistautuneena.
Voitaisiinko metsästyslakia muuttaa siten, että
vesilintujen metsästys alkaisi myöhemmin, jotta kaikki linnut ehtisivät
saavuttaa lentokyvyn? Koska
vesilintujen määrän romahdus on tiedossa, olisi metsästys kiellettävä tärkeillä lintupaikoilla. Lisäksi olisi syytä tutkia miten esimerkiksi
metsästyksen täyskielto
muutamaksi vuodeksi vaikuttaisi vesilintujen kantoihin. Toivon viranomaisilta vastauksia.
