Nauratti niin tässä toissapäivänä, kun viimein sain - taas kerran- aikaiseksi tehdä ”pientä pintaremonttia”, että ajattelin jakaa ilon aiheet
teidänkin kanssanne.
Huussin ovi on oikutellut koko kesän. Keväällä ensin
tunkkasin, eli nostin, vessan kulmaa hiukan. Se auttoi. Hetken.
Joitain
viikkoja sitten huussi asettui uudenlaiseen asentoon kesän runsaiden
sateiden vaikutuksesta ja huussin ovi turposi. Eli taas
ovi oikutteli.
Normi-ihmiselle se oven ns. ”normaali toiminta” olisi ehkä
ollutkin OK. Mutta minä en onnistunut liikkumaan hiljaa ja huomaamattomasti hiipien.
Esimerkiksi yön hiljaisuudessa ovi piti mielestäni häiritsevän laahaavaa ääntää.
Koetin nostaa saranaa - ja samalla koko ovea - ruuvaamalla
ja pönkkäämällä ylimääräisen ruuvin vinoon ylöspäin saranoiden tueksi. Konstit on monet....
Se auttoi hetken =
joitain viikkoja.
 |
| Nuoli osoittaa ruuvia jonka pitäisi pönkätä koko saranaa ylöspäin.... hetken se olikin oivallinen ratkaisu, heh heh. |
Taas ovi turposi tai huussi meni vinoon - tai mitä vaan - mutta minulta meni ns. hermot. On se kumma etten saa
liikkua äänettömästi... ;D
Otin järeät työkalut avuksi. Sahasin käsisahalla about ½ senttimetriä
oven alakarmista veks.
Johan auttoi.
Kyllä helpotti huussikäynnit – henkisestikin- kun
taas onnistuu hiipiminen.
Remontin kustannukset: 0 e (jos laskee, että saha on ostettu
vuosikausia sitten ja se on maksanut itsensä monessa projektissa takaisin jo moneen
kertaan).
Sahattuani tanssin pienen voitontanssin ja tunsin itseni riemukkaan vapaaksi ja oivaltavaksi. ;)
 | |||
| Tiita på den här satsen: Oven laahausjäljet näkyvät, vaikka aina nostin ovea avatessani sitä. Saha - ja huussi -ovat 90-luvun alusta, ainakin 25 vee vanhoja. Ketään ei haittaa, päinvastoin, vaikka oven alaosasta lähti muutama milli. |
Erään ”osa-remontin” jälkeen pääsin astumaan huussiin saakka,
kunnes oven liike säikäytti viereisen vaahteran takaa kaksi valkohäntäkaurista 10
metrin päästä liikkeelle. Wau!
Muutama hassu loikka ja kauriit olivat jo pellon
toisella reunalla. Ihan unohtui miksi olin lähtenyt liikkeelle.
 | ||
| Pieni ja iso kaveri. I love you! Rakkaita kavereita ootte.❤ |
Tuon kokemuksen inspiroimana tietysti haaveilen ovettomasta huussista.
Vitsi. Ei se taida toteutua, kun ongelmana on (lumi)sade ja tiaiset jotka
mielellään tutkivat joka paikan ja muuttavat mm. wc-rullat päreiksi. Tarvii vaan opettaa
kauriit toisella tavalla tottumaan minuun.
Tai opettaa itseni liikkumaan
entistä huomaamattomammin... ja pitää huussin ovi kunnossa.
Lopuksi vielä: Huomatkaa edellisissä kuvissa huussin oven viirut.
Oven laudoilla on elintärkeä tehtävä
ampiaisten pesän rakennusaineena. ;) Jokainen siinä näkyvä viiru on tällaisen
pienen otuksen kovan työn tulosta ja arvokasta pesänrakennusainetta.
Ampiaisilla ei ole ollut helppoa tänä kesänä.
***
Aiheesta aikaisemmin mm.:
Sopuiusaa rinnakkaiseloa ampiaisten kanssa:
