Olin tässä ehtoona eräänä iloisesti ilahtunut, kun lehtopöllö ilmestyi aivan talon viereen ääntelemään. Se kuului selkeästi sisälle saakka. Meikäläinen tietysti ryykäsi heti asemiin eli hiivin varpaillani ovesta ulos ilman että edes lukko raksahti.
Lehtopöllö huuteli saunan takana puussa! Toinen pöllö vastasi sille metsästä.
Nautin niin suunnattomasti! Konsertti jatkui hyvän tovin, joten saatoin raaskia ajatella pikaista sisälle hiipimistä. Valokuvaamiseen oli liian pimeää, mutta jos yrittäisin tallentaa äänet pienelle kämmeneen mahtuvalle sanelukoneelleni. Kokeilisin ainakin.
Pöh. Äänityslaite ei toiminut. Murphyn laki: laitteet renkkaavat aina silloin kun ne eivät saisi renkata.
Ei se mitään, lohdutin itseäni, tämä tallentuu ikuisesti aivojeni muistisoluihin ja jatkoin konserttiesityksestä nauttimista.
 |
|
Olen nähnyt lehtopöllöjä monasti, mutta valokuvia minulla ei niistä ole, muuta kuin tästä sulasta jonka löysin metsästä.
Ornitologi-ystäväni kertoi, että kyseessä on 4.-5.s käsisulka. Kolmessa ensimmäisessä käsisulassa näkisi selvemmin lisä-äänenvaimentajat sulan reunassa. Tässäkin sulassa ne näkyvät, mutta heikommin. |
 |
|
Suurennettuna samaa: sulan reunassa näkyvät pienet väkäset = äänenvaimentimet.
|
Olen aiemmin kertonut varpuspöllön syyssoitimesta TÄÄLLÄ.
Lehtopöllöjen huudon kanssa on ihan sama juttu kuin mistä
tuossa varpuspöllöjenkin kanssa selostin. Kerroin ja imitoin ystävilleni lehtopöllöjen
iltaista ääntelyä - eikä kukaan usko minua. Jotkut jopa yrittävät vängätä kanssani, etteivät
pöllöt syksyllä huutele.
Naurattaa. Totta mooses ne huutelee! Syksy on pöllöjen
soidinaikaa.
Pöllöt valitsevat parinsa ja pesäpaikkansa jo
syksyllä. Ne siis pitävät keväthuhuilujen lisäksi myös syyssoidinta, jolla koiras
houkuttelee naaraan paikalle ja kiljunnallaan pari ilmoittaa alueen
varatuksi.
Keväällä lehtopöllön huudot ovat enemmän
sitä paremmin tunnettua HUUUU (3 sekunnin tauko) hu hu huhuhuu HUUH –tyyliä.
**
Pihassani on useampia vanhoja haapoja joissa on niin
isoja koloja, että ne sopisivat lehtopöllön pesäpuuksi. Toivon hartaasti, että
saisin joskus eläissäni sellaisenkin ihmeen kokea, että pöllö, mikä tahansa
laji, pesisi täällä.
 |
|
Tässä kuva yhdestä pihapiirini rakkaista ”Enteistä” (= iso haapa). Toisinnäkijän
päiväkirjan lukijat ymmärtävät mistä suuremmasta ilmiöstä tässä on kyse...
|
Lämpimästi tervetuloa vaikka vähän äksympi
viirupöllö! Olen valmis kulkemaan koko kevään ja kesän kypärä ja nahkarotsi suojanani,
heh.
Vaikka luulen kyllä, että jos puolustustahtoisempi viirupöllö
tämän pesäpaikakseen valitsisi, se valitsisi sen ”minusta huolimatta” tai suostuisi
ottamaan minut ”pesäpaikan kaupan mukana”, enkä uskoisi tarvitsevani suojuksia. Pöllöemo hyökkää silloin kun sen pesää uhataan tai yllätetään silloin kun se on
perustanut paikkansa rauhalliseen paikkaan (metsään) ja joku tölmähtää sinne
yllättäen. Jos pöllö valitsisi pesiä lähelläni, minun läsnäoloni ei tule sille
yllätyksenä (enkä menisi lähimaillekaan häiritsemään).
Olen ripustanut pihaani myös kaksi isoa pönttöä pöllöille
kutsuiksi. Eteläosa pihatontistani ja rannan lehto saavat olla luonnontilaisena
ja vältän niillä alueilla liikkumista, erityisesti keväällä ja kesällä. Toistaiseksi
pöllöt ovat pysytelleet metsän puolella. Onneksi vielä on sen verran metsää.
Mikä tahansa (talous)metsä ei pöllöille ja eläimille
kelpaa - se kun Suomessa vielä opittaisiin, ja tajuttaisiin vaalia metsiä eikä hehkutettaisi aivottomana avohakkuita ja
Äänekosken kammotus-tehdasta. Ne painivat samassa ympäristötuho-sarjassa kuin ”Talvivaara-touhu”.
**
Purin sanelukoneen atomeiksi, ihmettelin missä
mättää, olisiko takuu voimassa - eipä
tietenkään - ja opiskelin käyttöohjetta. Viimein hoksasin laittaneeni patterin
koneeseen väärinpäin. ;)
Kului muutama ilta. Taas alkoi kiljunta saunan takaa!
Riemullani ei ollut rajoja. Hiivin vaahteran alle sanelukone kädessä ojossa.
Äänitteestä:
- Tällainen ääntely ei ole lehtopöllölle harvinainen poikkeus vaan ihan tavallista kuvioihin kuuluvaa kiljuntaa, siitä vain harvoin kerrotaan missään.
- Mielestäni tässä on kyse pariskunnan, naaraan ja koiraan, kommunikoinnista keskenään. En tietenkään tiedä varmaksi. Kuvittelen, että pöllöt pohtivat ja neuvottelevat eri pesäpaikkojen välillä (metsä vai lehto). Koiras saattaa esitellä eri paikkoja ja naaras valitsee niistä mieluisimman. Kuka tietää.
- Kiljahdukset ovat niin erinomaisia että naurattaa oikein.
Erityisesti 3 sekunnin, 23 sekunnin ja 1.23 kohdalla pöllö laittaa parastaan.
 |
| Valokuvien puutteessa tein tällaiset piirustukset/sarjakuvapöllöt. Piirtää en osaa, mielikuvituksenne saa korvata puutteet. Nämä kuvat siis ovat esittävinään lehtopöllöjä. (Kaikkea nämä pimeät syysillat teettävät.) |
- Taustalta kuuluu vaahteran lehtien tippumista maahan ja vaahteran siementen pientä havinaa. Välillä kuuluu puolen kilometrin päässä olevalta tieltä ohiajavan auton ääniä (pahoittelen käteni asennon korjaamisesta johtuvia muutamia kahahduksia, mikrofoni vahvistaa ne ikävästi).
- Liikenteen ääni alkoi kuulua tänne asti, kun metsää kaadettiin rakennettavan omakotitalon tieltä. Taas on lehtopöllöjen (ja monien muiden eläinten) metsä yhden omakotitonttialueen verran pienempi ja ihmisten vaikutusalueen piirissä. Metsän reunaa on nakertanut etelästä jo neljä omakotitaloa, idästä kolme ja pohjoiseen haetaan juuri rakennuslupaa (ihan hulluun paikkaankin vielä varjoisaan ja pimeään pohjoiseen notkoon).
- Alkuun lehtopöllö on hiukan kauempana ja huutaa eri suuntaan.
- 1 minuutti 37 sekunnin kohdalla lehtopöllö lentää lähemmäs. Kai se tutkii mitä vaahteran alla tapahtuu... kohdassa 2.10 se siirtyy vieläkin lähemmäs.
- 2.13 - 2.27 kohtien välillä alkaa taas kuulua auton kohina ja se melkein peittää alleen pöllöpuolison vastauksen metsästä. Mutta kun tietää mitä kuunnella sen juuri ja juuri kuulee. Pihalla oleva pöllöpuoliso vastaa heti.
- Sivuhuomautus: Ajatelkaa miten vilkasliikenteisimmissä paikoissa meteli estää eläimiä kommunikoimasta toistensa kanssa. Vaikka muuten olisi säkällä säästynyt joku kelpo metsänsuikale johonkin, ei reviiriä välttämättä voi asuttaa jatkuvan metelin takia.
Nauhoitteen kuulet TÄSTÄ.
