Mielipidekirjoitukseni Nokian Uutisissa 1.6.2018
Viittaan
Hannu Järvisen 29.5. Nokian Uutisissa olevaan kirjoitukseen ”Täydellistä
tietämättömyyttä näätäongelmasta”. Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut arvostella
Järvistä vaan nostaa esille näkökulmaa, että ihmisten toimet luonnossa ovat
sekoittaneet lajien välisiä suhteita elinympäristöjen muuttuessa. Järvisen
esille nostama ”näätäongelma” ei ole näädän syy. Ei ole hyviä tai pahoja
eläimiä, jokaisella on itseisarvo. Syyllisiä olemme me ihmiset, jotka
kohtelemme luontoa liian rajusti. Olemme kaikki samassa veneessä.
Pirkanmaa
on yli neljätoistatuhatta neliökilometriä laaja alue, asukkaita on yli puoli
miljoonaa – Seitsemisen kansallispuisto, joka on luonnontilaiseksi erämaaksi
luokiteltava alue, on siihen nähden vaatimaton. Tämän kaltaisia alueita
tarvitaan ja kaivataan paljon enemmän. Uskon, että jokainen tietää miltä tuntuu
menettää itselleen tärkeät metsät tai on kokenut elinympäristönsä muutoksen.
Metsätaloutta ei kukaan ole lopettamassa. Avohakkuille on vaihtoehtoja, sen ei
pitäisi saada jatkua ”normaalina” metsänkäsittelytapana vaan poikkeuksena.
Muutokset
luonnossa ovat olleet nopeita, lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana. Esimerkiksi
jo puolet Suomen sorsalinnuista on arvioitu uhanalaisiksi. Suurta osaa niistä
saa silti edelleen metsästää, jopa luonnonsuojelualueilla. On merkillistä, että
satojentuhansien lintujen metsästystä ei nähdä ongelmallisena, mutta näätä
nähdään. Jos olemme huolissamme linnuista, paras keino olisi jättää ne
metsästämättä. Syntyneitä ongelmia ei ratkaista sillä, että jatketaan samoja
toimintatapoja.
Telkkäkoiras taipuu monelle mutkalle tehdäkseen vaikutuksen naaraaseen.
Telkkä on ollut vuosia kolmanneksi metsästetyin vesilintumme
sinisorsan ja tavin jälkeen.
|
Meitä
kaikkia kiinnostaa luonto ja sen tapahtumat. Kiitos Hannu Järviselle uutterasta
kirjoittelusta. Tarvitsemme kuitenkin monenlaisia näkökulmia ja toimituksiin
enemmän ympäristöjournalisteja, jotta luontoa tarkastellaan
kokonaisvaltaisesti. Voimme edistää poliittista, ekologista ja henkistä
muutosta - ja sen kautta luonnon tilan muutosta - keskustelemalla asioista.
Useampien pitäisi sitä uskaltaa tehdä, ilman leimautumisen pelkoa, jotta
arvomuutokset toteutuisivat.
Henkilööni
menevää yliampuvaa kärjistystä saa jatkossakin tehdä, jos se edistää luonnon
asiaa. Olen pohjimmiltani aivan tavallinen ihminen, jonka harras toive on, että
löytäisimme kestävämpiä elämäntapoja ja luonnossa olisi rauha.
Toimintarakenteet
muuttuvat, kuten Hannu Järvinenkin kirjoitti, lakimuutoksien avulla. Nyt
jokainen voi olla osana muutosta allekirjoittamalla Avohakkuut historiaan
-kansalaisaloitteen kansalaisaloite-sivustolla tai paperisen kannatusilmoituksen.
Ympäristöjärjestöjen tekemä aloite tähtää lakimuutokseen, jonka tavoite on
avohakkuiden lopettaminen yhteisissä metsissämme eli valtion metsissä.