Iloista eli ilotulitonta uutta vuotta!

Nyt on ihan loistava kansalaisaloite menossa ja kerätään nimiä ilotulitteiden kieltämiseksi. (edit: kansalaisaloite sai yli 65 000 kansalaista taakseen ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jee.)

Olisipa upea juttu, jos ilotulitteista tulisi laittomia. Ihan valmiiksi hirvittää odotella uudenvuodenyön pauketta ja ajatella eläinten kokemaa kauhua ja tuskaa. Ilotulitteet ovat niin turhia kuin olla voivat. Ne aiheuttavat pelkkää haittaa. Kun kerran ihminen ei itse osaa itseään rajoittaa, tarvitaan typeryyksien torjuntaan lakia.

Esimerkiksi linnuilla on tähän aikaan talvesta noin viisi tuntia valoisaa aikaa (Tampereen korkeudella) etsiä ruokaansa, lopun vuorokaudesta noin 19 tuntia ne viettävät unessa. Uudenvuoden yönä on jatkuvaa häirintää, sen takia eläimet eivät pääse elintärkeään lepotilaan alentamaan aineenvaihduntaansa. Yksikin talviyö voi olla kohtalokas.

Loppukesästä esimerkiksi Venetsialaisten ilotulitukset osuvat samaan hetkeen metsästyksen kanssa. Linnut eivät saa rauhassa tankata itseään muuttokuntoon vaan lähtevät ammuskelun ja melun vuoksi ennenaikaisille muuttomatkoilleen.

Ilotulitteet ovat niin menneen maailman juttuja. Tiedämme niiden aiheuttamista silmävammoista, tulipaloista, lemmikkien kärsimyksistä, roskaamisesta, saasteista, melusta ja ties mistä kaikista haittavaikutuksista... Miksi niitä enää sallitaan?
Ei muuta kuin adressiin nimiä alle, että saadaan toivoa paremmasta.

Katsellaan uudenvuoden yönä vaikka ennemmin tähtitaivasta, jos ei ole pilviä, ja etsitään Orionin tähtikuvio.

Katso illalla etelään, niin näet kolme yhtä kirkasta samalla tasalla oleva tähteä. Se on Orionin vyö. Kun silmät sopeutuvat pimeään, voi erottaa sen ympärille muodostuvan ison tähtikuvion, alapuolelle muodostuvat ”jalat” ja yläpuolelle käsikuviot kilpi ja miekka.  

Jos haluat antaa kestävän lahjan, joka liikuttaa saajaansa ja antaa valoa, vilkaise tänne

Kuuntelin radiosta, kun urheilukaupan pitäjää haastateltiin. Hän kertoi, että talviurheiluvälinekauppa käy hyvin, vaikkei ole luntakaan maassa. Kynttilänmyyjälläkin oli valtava suksee.

Minun pienen kirjakauppiaan polku on kivisempi. Olen koettanut uudistaa tämän blogini ”tilaa kirja” -sivuja, pysyä muuttuvan maailman mukana ja saada maksusysteemiä helpommaksi, kun on jo ties mitä mobilepay-hässäköitä. Ei sillä, että sellaisia edes yritin, kunhan saisin vain automaattisen maksunäppäimen, mutta ei. Herttinen, miten vaikeaksi kaikki on tehty ja sitten sellaisen systeemin kustannukset aiheuttaisivat sen, ettei kirjamyynnissä olisi enää järkeä.  

Joten menen samalla vanhalla kaavakkeella, kun en muuta ratkaisua keksi. On vain uskottava, että jos joku tarpeeksi jotakin tarvitsee, kuten ajatuksia ja tukea elämänmuutokseen, tilaaja jaksaa tilata ”manuaalisemmin” ja odottaa automaattisen sähköpostin maksutietoja.

Jos haluat tukea pientä elämääni ja antaa kestäviä lahjoja, jotka – uskoakseni – antavat valoa ja liikuttavat saajiaan talven ja kynttilöiden jo kauan kadottua, klikkaa tänne.

Jos haluat tilata isomman erän kirjoja, lähetäthän minulle viestiä, niin selvitän paketin postimaksut ja palaan asiaan.

Kiitos!

Kolumni: Murphy tietää paremmin

Linnut 4/18-lehdessä ollut kolumnini:

Murphyn laki on Yhdysvaltain armeijan kapteeni Edward. A. Murphyn mukaan nimetty periaate, jonka mukaan ”jos jokin voi mennä pieleen, se menee”. Toinen jono liikkuu aina nopeammin. Varaat ajan lääkärille ja tunnet olosi heti paremmaksi. Jos et varaa aikaa, tulet sairaammaksi. Useammasta mahdollisesta tapahtumasta vain ei-toivottu toteutuu.

Monille lintuharrastajalle Murphyn laki on tuttu. Poistut hetkeksi takavasemmalle retkiväsymyksen takia tai saavut lintupaikalle minuutin myöhässä etkä näe lintuharvinaisuutta.

Oli pimeä vuodenaika ja pakkasjakso, jota kova tuuli pahensi. Minulla ei ollut hinkua pitkille luontoretkille. Sain heureka-idean toimittaa kameran kennon puhdistettavaksi. Liike lupasi kameran takaisin 4-5 päivän kuluttua. Älypuhelinta minulla ei ole, joten olin kameratta.

Kuinka kävikään? Heti seuraavana päivänä ruokintapaikalle ilmestyi ennennäkemätön määrä tiklejä, urpiaisia ja pyrstötiaisia. Niitä oli paljon ja ne olivat niin lähellä. Ensimmäinen ajatus: Olisipa kamera! Seuraavana päivänä maiseman valtasi mitä kaunein lumihuurre. Tulisipa tunnelmallisia valokuvia! Sitä seuraavana päivänä ruokintapaikalle ilmestyi talitiainen, jonka nokka oli poikkeuksellisen muotoinen. Voisinpa ottaa kuvan ja tutkia yksityiskohtia tarkemmin. Sitten pihaa koristivat ilveksen lumijäljet. Ja kerrankin orava, jolla ei ole häntää, olisi ollut hyvällä kuvaushollilla. Sitten lähdin kaupungille ja näin elämäni ensimmäiset taviokuurnat vilkkaan liikekeskuksen parkkipaikan puissa.

Oli hassua tuntea mielipahaa ja kaiherrusta, vaikka olin juuri kokenut ikimuistoisia hetkiä. Halu tallentaa ja säilyttää muisto kuvana vähensi mukamas havaintojeni arvoa. Mutta onneksi muistot tallentuivat mieleeni. Ei tarvinnut miettiä valotusarvoja, akun loppumista, epätarkkoja kuvia tai käden tärinää. En katsellut teknistä laitetta, vaan luontoa ja näin paljon enemmän. Keksin myönteisemmän Murphyn lain: Kun asioita tarkkailee paljain silmin, kaikki mikä voi toimia, toimii. 

Olin nähnyt suurin piirtein ufon laskeutuvan takapihalleni, Loch Nessin nousevan rantamudasta ja dodo-linnun ilmestyvän pihapuskastani, kun sain kameran viimein takaisin huollosta kolmen viikon kuluttua. Erikoiset luontohavainnot loppuivat kokolailla siihen.

                                                                                                                                

Mitä jos Murphyn lain maagisuutta voisi käyttää hyödykseen? Jättäisi kiikarinsa, kaukoputkensa, kameransa ja kaikki tekniset laitteensa tarkoituksella kotiin, olisi valppaana ja seuraisi mitä ihmeitä tapahtuu. Kävisi niin kuin eräälle naiselle joka soitti aprillipäivänä poliisilaitokselle ja sanoi että norsu seisoo hänen takapihallaan ja syö hänen kukkaistutuksiaan. Poliisi ei laittanut tikkua ristiin lähteäkseen apuun. Myöhemmin selvisi, että norsu oli karannut paikalliselta sirkukselta joka kävi hakemassa norsun hoteisiinsa. Olen ihan varma että silläkin naisella oli kamera huollossa.