Luen aika paljon. Välillä tallentelen ajatuksia herättäviä
kohtia. En tiedä mitä niillä tiedoilla tulen tekemään, mutta tallennan vaan.
Tässä yksi ote teillekin pohdittavaksi. Katkelma on virolaisen Viivi Luiken Seitsemäs rauhan kevät -kirjasta vuodelta 1986, jossa
pieni tyttö kuvailee Viron 1950-luvun maalaiselämää miehitetyssä maassa.
 |
|
En löytänyt kuvaa kokonaisesta omenasta, mutta tässä kuva
oravan koivun oksanhankaan tekemästä omenajemmasta. Orava ymmärtää omenan päälle ja syö sen
siemenetkin. Vaikkei tule seitsemää kaneliomenapuuta, tulee paremmin voiva orava
ja ehkä seuraavana keväänä ainakin melkein seitsemän poikasta. ;)
|
”Mutta isä käveli koko ajan ympäri huonetta, hän riisui nahkatakin päältään ja nosti salkkua, matkalaukkua ja reppua edestakaisin etsien paikkaa missä ne eivät olisi koko ajan jaloissa. Hän otti yhtäkkiä housuntaskusta tikkurasian, kahisutteli sitä äidin korvan juuressa ja kysyi innoissaan: ”Kuuletko Hilda? Kuuletko? Osaatkos arvata, mitä tässä on?”Nielin silmilläni isän ruudullista paitaa, harmaita saapashousuja, joiden takapuolessa kiillsi nahkainen perspaikka, mustia saappaita ja tikkurasiaa, jota hän piteli varovaisista kädessään. Hän avasi sen ja siellä oli yksinomaan omenansiemeniä. Isä kehuskeli: ”Nämä väkäset ovat kaneliomenia, mutta katso miten suuria ja litteitä ovat valkea kuulaan siemenet.” Hän iloitsi ja hänen silmänsä katsoivat kauas meidän lävitsemme. Hän pohti: ”On se vaan kummallista, että minulla on taskussani kokonainen omenatarha. Jokaiseen siemeneen mahtuu määrättömästi omenia!”Minut tuo tieto jähmetti, katsoin arkana omenansiemeniä, mutta isä opetti: ”Ihmisellä pitää olla järkeä touhuissaan. Koiralle ja kissalle talo on talo ja hirsi ja hirsi, ne eivät ymmärrä että talo on hirsistä tehty. Ihmisen pitää ymmärtää että omenansiemen on sama kuin omena itse. Omenansiemen on omenan piilokuva, niin kuin lapsi on vanhan ihmisen piilokuva.” Isä katsoi minua ja varoitti. ”Ajattele aina kun syöt omenaa ja heität siemenkodan pois, että nyt minä tuhosin seitsemän omenapuuta. Kaneliomenassa on seitsemän siementä; kun heität sen sydämen pois, ei ole seitsemää kaneliomenapuuta. Siksi Virossa on kaikki paikat pelkkää risukkoa, koska virolainen ei kerää omenansiemeniä. Minä joskus kylvän niitä maantien laitaan. Jos tuhannesta yksikin alkaa kasvaa, olen tyytyväinen. Eivät ihmiset halua, että heille kylvetään omenapuita. He tulevat estelemään, siksi täytyy kylvää salaa, niin kuin joku murhamies tai pahantekijä.”Äiti alkoi nauraa kikattaa, isä huokasi huolestuneena: ”Äitiä tämä puhe naurattaa, hän ei usko että omenansiemen on omenan piilokuva. Sitä uskoa ei saa sydämeensä, ellei sitä siellä jo ole.´”
