Jaksan päivästä toiseen ihailla eläinten kykyä maastoutua. Vuosien takaisessa Miksi laulujoutsen on valkoinen -kolumnissani, käsittelen sitä, miten laulujoutsenen valkoinen väritys on erinomainen maastoutumiseen, vaikkei se ensiajattelemalla tunnu loogiselta. Laulujoutsenen höyhenistö on kuin canvas-kangas, johon heijastuvat ympäristön värit. Eri hetkillä on eri värit.
Laulujoutsen voi olla vaikka sininen, kun näissä ikkunanläpi-otoksissani näkyy.
Alun perin otin kuvat tallentaakseni joutsenten mainiot lumijäljet. Ne näyttävät melkein siltä kuin jäällä olisi ajeltu moottoriajoneuvolla, mutta jäljet ovat joutsenista. Pari viettää aikaa rannalla, vahtii pesäpaikkaansa ja odottaa jäiden sulamista.
Kuvat otettuani rupesin katsomaan kameran pikkunäytöltä, mihin joutsenet katosivat kuvasta. Kun nostin katseeni ja katsoin ikkunasta, en ollut sieltäkään löytää lintuja heti, ne sulautuvat maisemaan täysin. Auringonvalo, varjot ja laulujoutsenet tekevät yhdessä temppujaan.
Elämä on täynnä pieniä ihmeitä.
