Kesäkuulumisia: kun joka ikkunasta tulvii valoa

Tänä vuonna kevät oli säiltään erikoinen. Huhtikuussa jyrisi ukkonen järven ollessa vielä jäässä. Tuli takatalvi ja joutsen hautoi lumi selässään. Oli epätavallisen pilvinen ja vähäaurinkoinen kevät ja sen yli hypättiin vauhdilla. Sitten mentiin toiseen äärilaitaan: toukokuussa oli ennätykselliset 16 hellepäivää eikä sadetta tullut lainkaan. Kesäkuussakin oli helteitä. Epätavallisen aikaisten hellejaksojen vuoksi kukat ovat kukkineet nopeasti ja poikkeuksellisen aikaisin. 

Sisäinen ajantajuni on mennyt sekaisin. Välillä on mietittävä mitä päivää tai kuukautta eletään, kun ensimmäiset ahomansikat ovat olleet poimittavissa pari viikkoa ennen juhannusta ja normaalisti heinäkuun lopussa kukkivat kukat ovat jo kukkineet. Mietityttää, miten eläimet selviytyvät, jos poikaset syntyvät entisen rytmin mukaan, mutta esimerkiksi helteiden vuoksi hyönteisten toukkien esiintyminen ajoittuu eri hetkeen. Ehkä ne eivät selviydykään ja tuo on taas yksi monista syistä, miksi eläinten määrä jatkuvasti vähenee.

Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo lisää ääreviä sääilmiöitä, tulee paljon lunta, on kovat pakkaset, helteitä, sateetonta ja sitten kaatosateita ja tulvia. Suomessa ollaan hyvin pian hätää kärsimässä esim. jos helteet pitkittyvät ihan jo siksikin, koska järvet ovat reheviä ja verraten matalia. Sinileväkukinnat tuottavat heti ongelmia ei vain uimareille tai helteistä virkistystä kaipaaville vaan kaikelle vedensaannista riippuvaiselle toiminnalle. Sinilevä ei ole levä vaan syanobakteeri, joka tuottaa erilaisia myrkyllisiä aineita. Leväkukinnat ovat suuri riski koti- ja luonnoneläimille, jotka eivät osaa varoa leväistä vettä. Eikä syötäviä kasveja voi kastella myrkyllisellä vedellä.

Jokainen voi kuvitella mitä kuivuus ja puhtaan veden pula aiheuttaa ruoan saatavuudelle ja sen hinnalle, kun samaan aikaan ulkomaillakin on kuivuuskausia, maastopaloja, luonnonkatastrofeja ynnä muita konflikteja. Ilmasto- ja ympäristöongelmat tulevat vaikuttamaan kaikkien maiden aiemmin tunnettuihin ominaisuuksiin ja resursseihin. Ruoan saatavuus ja hinnannousu tulee olemaan vain yksi murhe, jos muutoksia ei saada aikaan. Esimerkiksi lääkkeiden raaka-aineita tulee Intiasta, jossa on ollut yli 50 asteen helteitä.

Mutta meteorologit ne vain ilmoittavat iloisena helteistä varmaankin ajatellen ihmisten lomasäitä, viis ympäristökatastrofista. Tällaisessa maailmantilanteessa on iso ristiriita, kun monet suomalaiset nauttivat lämpimästä ilmasta.  

Tarvitsemme poliittisilta päättäjiltä juuri nyt valtavan kunnianhimoisia toimia sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta meillä on pahainen Orpon hallitus. Sen jo tiesi ennen vaaleja mitä siitä seuraa, jos kokoomus ja perussuomalaiset pääsevät huseeraamaan, mutta on silti epätodellista, miten kovat arvot puolueilla oikeasti on. Kunpa ihmiset miettisivät todella, ketä äänestävät eivätkä antaisi vaalipuheiden sokaista.

Kovasti puhutaan velan taittamisesta, kestävyyysvajeesta ja talouden kuntoon laittamisesta, mutta millään niistä ei ole mitään merkitystä, jos meillä ei ole kantokykyistä ekosysteemiä. Kaiken keskiössä pitäisi olla luonnon elinvoimaisuuden ja ilmastotoimien parantaminen. Meillä ei olisi varaa hellittää yhtään ja toimia pitäisi lisätä. Mutta hallitus sen kun peruuttaa. Se ohjaa miljoonia euroja ympäristölle haitallisiin tukiin kuten metsäjäteille (UPM, Stora Enso ja Metsä Group, jotka ovat voittoa tekeviä yrityksiä) jotka aiheuttavat luontokatoa ja liikahakkaavat metsiä. Myös lentoliikennettä, turpeenkäyttöä, turkistarhausta ja eläintuotantoa tuetaan. Erikoisia valintoja. Säästöjä ja yhteiskuntamuutoksia voisi tehdä varsin toisella tavalla.

Miksi olemme luoneet systeemin, jossa luonnon tuhoaminen kasvattaa taloutta? Sen pitäisi olla juuri päinvastoin. Jos tuhoaa luontoa, sen pitäisi näkyä negatiivisena vaikutuksena talouteen ja siitä pitäisi aiheutua sanktioita. Koko talousjärjestelmä olisi muutettava niin, että lakattaisiin hakemasta jatkuvaa kasvua ja keskityttäisiin ihmiskunnan ja luonnon hyvinvointiin maapallon kantokyvyn rajoissa. Elinvoimainen ja terve luonto on kestävän talouden ja hyvinvoinnin perusta.

Orpon hallitus ei ainoastaan tee minimaalisen vähän hyvien asioiden puolesta vaan hartiavoimin edistää negatiivisia asioita. Se on peruuttanut ilmastotoimia ja leikkaa ympäristön- ja luonnonsuojelusta, joka tulee viime kädessä paljon kalliimmaksi. Hallitus lupasi pysäyttää luontokadon ja suojella valtion viimeiset vanhat metsät, mutta se vääristelee vanhojen metsien luokittelukriteerejä sellaisiksi, että hallitus välttyy suojelemasta Etelä-Suomesta mitään. On vaarana, että viimeiset luonnonmetsät muuttuvat avohakkuiksi ja selluksi. Lisäksi hallitus on myös vastustanut luonnon tilaa parantavaa EU:n ennallistamisasetusta ja siinä olisi heikennetty Suomen luonnon lisäksi koko Euroopan luonnon tilaa. 

Onneksi elämässä on valtavasti asioita joista iloita.

Kiitos Kari Leolle metsätähden kuvasta.

Ennallistamisasetus meni läpi ja se on voitto koko Euroopan luonnolle! Se oli hilkulla, vain yhdestä äänestä kiinni. Luontokato ei pysähdy jäljellä olevien luonnontilaisten alueiden suojelulla, joten asetuksella velvoitetaan EU:n jäsenmaita tekemään riittäviä toimia luonnon ekologisesti hyvän tilan saavuttamiseksi eri elinympäristöissä.  

WWF:n lehdessä kerrotaan, että EU on tehnyt luonnon hyväksi enemmän kuin yksikään Suomen hallitus:

"Vaikka saamme lukea luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta synkkiä uutisia, ympäristön tila niin Suomessa kuin globaalisti olisi vielä tukalampi ilman Euroopan unionia.”  

Viimeisen reilun puolen vuoden aikana olen saanut lukuisia yhteydenottoja lähialueen asukkailta. Naapurustossa asuu joukko ihmisiä, joilla on huoli luonnon tilasta ja jotka haluavat puolustaa sitä. Olen todella yllättynyt ja ilahtunut! On hienoa antaa ja saada tukea ja toimia hyvän puolesta yhdessä. On mielenkiintoista kuulla tarinoita kuinka henkilöt ovat päätyneet näkemään asioita uusin silmin.  

Varsinainen jymyjuttu on ollut se, kun luonnonsuojelualueeni viereinen metsä suojeltiin! Sellaista onnea en ole osannut kuvitellakaan tapahtuvaksi. Joten arvaatte, että liitelen pilvissä. Kiitos viisaalle ja sydämelliselle maanomistajalle ja kaikille suotuisille asioidenkäänteille, että maailmaan saatiin lisää rauhaa ja rauhoitettuja alueita. 💓   

Marraskuussa kerroin koostavani valituksia Pirkanmaalle myönnetyistä ilvesten tappoluvista. Toukokuussa tuli päätös, jossa hallinto-oikeus kumosi kaikki tappoluvat! Riistakeskuksen myöntämät luvat olivat epäjohdonmukaisia ja lainvastaisia verrattuna EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden aiempiin linjauksiin. Tiukasti suojellun ilveksen metsästämisen täytyy perustua tieteellisiin faktoihin ja hallinto-oikeus totesi, että syitä ilvesten metsästämiseen ei ollut. Maa- ja metsätalousministeriö ja riistakeskus yrittivät siis rikkoa tai kiertää lakia. Tavallisten kansalaisten on oltava hereillä ja valvottava, että poliitikot ja viranhaltijat (ja metsästäjät) noudattavat lakia. Aikamoista.

Elämme sellaisia aikoja, että on entistäkin tärkeämpää tukea ympäristöjärjestöjä jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Ihan tavalliset vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset huolehtivat luonnosta ja siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Mitä enemmän meitä on, sen isomman muutoksen voimme saada aikaan. Elämä muuttuu mielekkääksi, kun toimii luontoa kunnioittaen. Luontoystävällinen elämäntapa luo tasapainoa ja tyydytystä elämään.

Oravanmarjan kukinto. Kuva Kari Leo.

Tänä vuonna sammakot tekivät kutuja postilaatikon viereiseen ojaan. Kuivuuden aikana kannoin huolta nutipäiden pärjäämisestä. Ehtisivätkö nutipäät kehittyä pikkusammakoiksi ennen kuin ojat kuivuisivat? Selvisi, että onkin hyötyä siitä, että tieurakoitsijat kaivoivat ojat huonosti viettäviksi. Ojiin muodostuu lätäköitä ja nutipäät selvisivät pikkusammakoiksi.   

Kesässä on ihanaa muun muassa se, kun saa pitää ikkunaa auki ja kuulla sisälle luonnon äänet, lintujen laulun, puiden lehtien kahinan ja eläinten liikkeet. Kun koko talven on tehnyt parhaansa pitääkseen lämmön sisällä ja luukut tiiviisti kiinni, niin kesällä tulee suuri vapauden tunne pelkästä ikkunan aukipitämisestä. Tuleekohan kerrostaloasujan koskaan ajateltua moista asiaa?

Sekin on ihanaa, kun iltamyöhään joka ikkunasta tulvii valoa. Voi lukea kirjaa sytyttämättä lamppua. Välillä voi laskea kirjan kädestään ja vain ihailla epäuskoisena valon tulvaa. Ulkona havisevat haavanlehdet tekevät sisäseinille elävän taideteoksen, kun lehdet vilkuttavat ja muuttavat valoa ja varjoja.

Tiedättehän kuinka mediassa ilmoitetaan aina ”Suomi mainittu”, kun Suomi vilahtaa ulkomaisissa medioissa? Pitänee ottaa kaava käyttöön: ”Kaarina mainittu” (Alhonlahden ulkopuolella). Sadat suomalaiset ilmoittivat suosikkikirjojaan Ylelle ja Irti oravanpyörästä -kirjani mainittiin. Jee! Sydämellinen kiitos ilmoittajalle! 😍

Loppuun Brad Paisleyn So many summers -biisi. Meillä on elämämme aikana vain tietty määrä kesiä. Jos leikittelee ajatuksella, että eläisi vaikkapa 70-vuotiaaksi (joka sekään ei tietenkään ole taattua), montako kesää sinulla on jäljellä? Eli: What are you waitin´ for? Mitäs enää odottelet, tartu hetkeen!